1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Tiibetissä kännykän väärä soittoäänikin voi viedä vankilaan

Aseistetut miehet valvovat munkkeja luostareissa. Dalai-laman kännykkäkuvan lataaminen on tavalliselle tiibetiläiselle iso riski. Eurooppalaiset vaateliikkeet ovat valloittaneet katukuvan, turistien liikkumista tiibetiläisalueilla rajoitetaan. Kaikesta huomaa, että Kiina on tiukentanut otteitaan Tiibetissä kesän 2008 Pekingin olympialaisten jälkeen, kertoo paikalla lokakuussa ollut YLE Uutisten toimittaja.

Ulkomaat
Lotta Vihriälä / YLE

Tapaan Sonamin, 30-vuotiaan tiibetiläisen miehen yömyöhällä ravintolassa, joka on sulkenut ovensa hetki sitten. Mies suostuu haastateltavaksi, kunhan en mainitse hänen kotipaikkaansa tai oikeaa nimeään.

- Meillä ei ole vapautta, me pelkäämme.

Sonamin sanojen todenperäisyyden voi aistia tiibetiläisten katseesta ja käytöksestä. Minun on vaikea saada tiibetiläisiin kontaktia, sillä useimmat heistä eivät uskalla jäädä juttelemaan ulkomaalaisen kanssa. Ja ne harvat jotka uskaltautuvat, varjelevat henkilöllisyyttään tarkasti.

Lhasassa kohtaan kaksi tiibetiläistä miestä, jotka kertovat omat tarinansa siitä, miten valvonta on viime aikoina tiukentunut.

- Meidät voidaan pysäyttää yllättäen kadulla ja puhelimet tarkistetaan. Soittoäänenä ei saa olla poliittisia lauluja, eikä kännykässä Dalai-laman kuvia. Kännykkäkuvasta voi joutua vankilaan. Jokainen, joka kantaa mukanaan Hänen Pyhyteensä kuvaa, ottaa ison riskin.

- Asuinalueellamme, jossa asuu vain tiibetiläisiä, on joka ilta tarkka kotiintuloaika. Jokainen asukkaista joutuu vuorollaan olemaan portilla vahdissa. Jos oman vahtivuoron aikana alueelta varastetaan jotain, valvoja joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen. Meidät on ajettu toisiamme vastaan.

Pakolaisuus vei vankilaan

Monelle tiibetiläiselle eläminen Tiibetissä on elämää jatkuvan valvonnan alla. Sonam on poliisin seurannassa pakolaistaustansa vuoksi. Joitain vuosia sitten hän pakeni jalkaisin Himalajan vuorten ylitse ensin Nepaliin ja sieltä Intiaan.

- Minulla oli matkassa onnea. Meidän 23 hengen ryhmästä 15 jäi rajalle, mutta me loput onnistuimme pakenemaan metsään.

Intiassa Sonam oppi englannin kielen, näki maansa hengellisen johtajan Dalai-laman ja päätti lopulta palata perheensä luokse.

Kotiinpalaajaa odotti Tiibetissä rangaistus: puoli vuotta vankeutta ja joutuminen poliisin silmätikuksi.

- Tahtoisin työskennellä turistioppaana, mutta poliisi ei anna minulle lupaa siihen. Intiassa asuminen on kiinalaisten mukaan poliittinen teko, eikä ulkomaalaisten kanssa toimivilla tiibetiläisillä saa olla minkäänlaista poliittista taustaa.

Sonamin mukaan kiinalaiset ovat olleet parin viime vuoden aikana aiempaa tarkempia siitä, kuka saa olla ulkomaalaisten kanssa tekemisissä. Otteet ovat koventuneet maaliskuun 2008 tapahtumien vuoksi.

Olympialaisten vaikutus tuntuu yhä

Vain muutama kuukausi ennen Pekingin olympialaisia Tiibetissä sattui vakavimmat väkivaltaisuudet pariinkymmeneen vuoteen. Buddhalaismunkkien rauhanomaiset mielenilmaukset kiinalaismiehitystä vastaan muuttuivat laajoiksi levottomuuksiksi.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tämän vuoden heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan turvallisuusjoukot muun muassa ammuskelivat umpimähkään ihmisiä kohti ja kiduttivat mielenosoittajia pidätysten jälkeen. Raportin mukaan satoja keväällä 2008 pidätettyjä tiibetiläisiä on yhä kateissa.

Levottomuuksien vuoksi Tiibet oli suljettu turisteilta ja toimittajilta noin puolen vuoden ajan. Kahden viime vuoden aikana alueelta on tihkunut tietoja vain hyvin vähän. Esimerkiksi kansainväliset riippumattomat tutkijaryhmät eivät ole päässeet maahan ja toimittajat ovat raportoineet alueelta harvoin.

Myös turistina matkaaminen on Tiibetissä toisenlaista kuin pari vuotta sitten. Kiinalaiset tahtovat olla perillä missä turisti kulkee, joten viranomaiset kontrolloivat tarkasti matkailijoiden kulkureittejä ja vierailukohteita. Esimerkiksi pitkällä bussimatkalla voi tapahtua näin: tiibetiläisen oppaan puhelin soi tunnin välein ja hänen on kerrottava ryhmänsä tarkka sijainti.

Munkkien määrä luostareissa romahtanut

Kiinan politiikan tiukentuminen tuntuu ja näkyy erityisesti tiibetinbuddhalaisissa luostareissa. Monissa luostareissa, joissa ennen oli parhaimmillaan tuhansia munkkeja ja ennen olympialaisiakin useita satoja, saa nyt olla enintään 200 munkkia.

Esimerkiksi kahdessa Lhasan tärkeässä luostarissa, Drepungissa ja Serassa, munkkien määrä on rajattu kahteen sataan.

Vierailen molemmissa luostareissa turistien vierailuaikana ja kokemus on hämmentävä. Drepungin luostarissa on hiljaista, eikä ison luostarin alueella näe kuin yksittäisiä munkkeja. Välillä minun on muistutettava itseäni siitä, etten ole museossa vaan yhä käytössä olevassa luostarissa.

Seran luostarissa munkit ovat sen sijaan kaikkien nähtävillä luostarin sisäpihalla - aivan kuin turistinäytöksessä. Meneillään on perinteinen väittely, jossa munkit mittelöivät buddhalaisissa opinkappaleissa.

Kun debatointi on ohitse, on myös meidän vierailijoiden aika lähteä alueelta. Emme pääse luostarin päärakennukseen sisälle, eivätkä munkit juttele ulkomaalaisille. Aseistetut poliisit pitävät vartiota rautaportin takana.

Poliisivalvonta on näkyvää myös Gandenin luostarialueella, jonne on noussut kaksi isoa luostarin näköiseksi rakennettua poliisirakennusta.

Toisen rakennuksen pihalla kaksi poliisia pelaa pingistä ja kieltää rakennuksen valokuvaamisen. Gandenin luostarissa kuulen, että noin 250 tiibetiläistä munkkia valvoo ainakin sata kiinalaista poliisia.

Moderni Tiibet

Tiibet on Kiinalle ylpeydenaihe ja osoitus maan vaurastumisen hedelmistä. Maatalousvaltaisen, vuoristossa eristyksissä olleen alueen talous on kasvanut viime vuosina vauhdilla.

Lhasan katukuva kertoo paljon: autokanta on uutta, eurooppalaisten vaateketjujen liikkeitä on vieri vieressä, uusia ostoskeskuksia ja teollisuusalueita rakennetaan.

Lokakuun lopussa avattiin Shigatsessa, 3 800 metrin korkeudessa, Tiibetin viides lentokenttä.

Uutistoimisto Xinhuan mukaan Kiina on viiden viime vuoden aikana laittanut 70 miljardia juania eli noin 7,5 miljardia euroa erilaisiin projekteihin, joiden uskotaan parantavan paikallisten elintasoa. Valtaosa hankkeista on ollut uusien lentokenttien, rautateiden ja teiden rakentamista. Parempien liikenneyhteyksien vuoksi myös han-kiinalaisten määrä tiibetiläisalueilla kasvaa koko ajan.

Suljetussa ravintolassa Sonam kaataa kuppiini lisää kuumaa vettä ja kertoo, että kiinalaisten pyörittämä bisnes lisääntyy vauhdilla.

- Vielä 10 vuotta sitten kotikaupungissani ei ollut kiinalaisia juuri lainkaan, nyt joka puolella on kiinalaisia kauppoja, lähes pelkästään niitä.

Sonam haaveilee tulevaisuudessa pääsevänsä opiskelemaan Lhasaan tietokoneen ja internetin käyttöä.

- Netin kautta saisin tietoa maailmasta Kiinan ulkopuolella. Tahdon myös tulla kiinan kielessä paremmaksi, sillä nyt tulen vihaiseksi, kun en ymmärrä mitä ympärilläni tapahtuu.

Lähteet: YLE Uutiset / Lotta Vihriälä

Lue seuraavaksi