1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Satu vihkii taikuuteen, toivoon ja moraaliin

Kolmatta kertaa järjestettävän valtakunnallisen satupäivän teema on " Satu elää meissä kaikissa". Sadun toivotaan säilyvän osana lapsiperheiden arkea kiireestä ja uusista teknisistä välineistä huolimatta.

Kuva: Kalle Kultala

Tietokonepelit tai internet-sisällöt eivät korvaa sadun kerrontaa, koska ne eivät tuota samaa turvallisuuden tunnetta, jota aikuisen ihmisen läsnäolo kertojana aikaansaa lapsessa.

- Pelkään pahoin, että satu meinaa aina välillä unohtua arjessa. Toivoisin että perheissä eläisi satuperinne vaikkapa iltasadun tai viikonloppusadun muodossa, Jyväskylän kaupunginteatterin teatterikuraattori Antti Niskanen sanoo.

Jyväskylän kaupunginteatteri on nyt ensimmäistä kertaa mukana valtakunnallisen satupäivän vietossa. Kaupunginteatteri tarjoaa perjantaina kaikille vapaita satutuokioita. Teatterin näyttelijät lukevat satuja teatteritalon ylälämpiöön rakennetussa satunurkkauksessa. Satutuokiot alkavat aamukymmeneltä.

Sadun ääreen kiireestä huolimatta

Päivän tavoitteena on muistuttaa sadun ääreen rauhoittumisen tärkeydestä joulukiireiden keskellä ja luoda lapselle ja aikuiselle yhteinen satuhetki. Taustalla on vakaumus siitä, että sadut ja lastenkirjallisuus edesauttavat lapsen kielen kehitystä ja taiteen vastaanottamisen oppimista sekä auttavat lasta käsittelemään vaikeita asioita.

- Lapsi saa siinä turvallisella tavalla käsitellä erilaisia asioita. Sadun avulla pystytään puhumaan elämän isoistakin kysymyksistä kuten kuolemasta tai vanhempien avioerosta tai pelkäämisestä. Kun satua lukee tuttu aikuinen, se tarjoaa turvallisen hetken käsitellä ja ottaa mielikuvien avulla haltuun asioita, joita ei tarvitse konkreettisesti elää, teatterikuraattori Antti Niskanen kuvailee.

Satujen kautta lapsi vihitään taikuuteen, toivoon ja moraaliin. Laadukas lastenkirjallisuus antaa mahdollisuuksia myös vaikeiden kysymysten käsittelyyn puhumattakaan siitä riemusta, mitä yhdessä koettu, hieno tarina synnyttää.

Klassikkosadut kelpaavat yhä

Satujen kerronnassa vanhat klassikot pitävät edelleen pintansa.

- Satuklassikkoita ei pidä unohtaa. Grimmin sadut ja suomalaisten satusetien kuten Topeliuksen sadut sisältävät enemmän myyttistä tai metaforista ainesta kuin nykysadut, Antti Niskanen toteaa.

Antti Niskanen ei pidä nykysatuja silti liian pliisuina, vaikka niistä puuttuu mystiikkaa.

- En uskalla mennä sanomaan, että ne olisivat liian pliisuja. Mutta totta on, että menninkäisiä, tonttuja, prinssejä ja prinsessoja liikkuu vähemmän nykysaduissa. Nehän ovat aika kiehtovia hahmoja. Jos lähdetään kuuntelemaan tarinaa, jossa menninkäiset möyrivät, niin kyllähän se herättää toisenlaisia mielikuvia kuin se, että Pikku-Liisi on leikkipuistossa, Antti Niskanen tuumii.