Suojele Vanajavettä, se kannattaa!

Vanajaveden vedenlaadun parantaminen voisi tuottaa jopa satoja miljoonia euroja rantakiinteistöjen arvonnousuna. Näin arvioi ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola. Veden laadulla on siis suoria taloudellisia vaikutuksia - suojelu kannattaa. - Ja kehtaat myös katsoa jälkikasvua silmiin, muistuttaa Arvola.

vesistöt
Professori Lauri Arvola
YLE / Nina Keski-Korpela

Vanajan tila on parantunut monilla mittareilla siitä, mitä se pahimmillaan oli lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Rehevöityminen on kuitenkin edelleen iso ongelma, sanoo Arvola. Tästä aiheutuu sinilevälauttoja, verkkojen ja rantojen limoittumista ja näin aiheutuu haittoja esimerkiksi virkistykseen ja kalastukseen.

Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesiasioiden laittaminen kuntoon on vesistön kannalta tärkeä asia, muistuttaa Helsingin yliopiston Lammin biologisen tutkimusaseman professori Lauri Arvola.

- Tämä on tärkeää erityisesti niiden kiinteistöjen osalta, jotka sijaitsevat vesistöjen varrella, koska jätevesi on merkittävä kuormituslähde. Taas ne, jotka sijaitsevat kauempana vesistöstä, niin niiden rooli ei luonnollisestikaan ole yhtä suuri.

- Kyllä tässä toimenpiteitä tarvitaan, mutta mikä toimenpiteiden mitoitus ja kohdennus on kulloinkin, niin ne on tapauskohtaisesti harkittava.

Vanajaveden vesistöalueen hyödyntämisessä ja suojelemisessa ei Arvolan mielestä ole vielä tehty tarpeeksi.

- Paljon on tehty oikeitakin toimenpiteitä, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Maksamme velkaa vanhoista synneistä, jotka ovat jättäneet jäljet vesistöön. Nyt on onneksi hyvin vahva maakuntahenki sen puolesta, että enemmän pitää tehdä.

Hajakuormitus saatava kuriin

Arvolan mukaan vesistön eri osissa on erilaisia suojelutarpeita. Maatalous kuormittaa yhä vahvasti vesistöä, vaikka pistekuormitus asumajätevesistä ja teollisuudesta on saatukin vähenemään. Nyt pitäisi tarttua hajakuormitukseen entistä väkevämmin, hän sanoo.

Vastuunkantajiksi Arvola kehottaa kaikkia, niin valtiovaltaa kuin yksittäisiä kansalaisia ja maanviljelijöitä. Eniten toimia pitäisi kohdistaa vesistön lähimpänä oleville alueille, sanoo Arvola. Yleissäännöillä resursseja on vaikea kohdentaa oikein.

- Maatalouden ympäristötukeen tullaan tekemään uskoakseni lähivuosina muutoksia. Mielestäni sitä pitäisi kohdentaa alueille, joilla vaikuttavuus on suurin. Näin panos-tuotos-suhde saadaan kohdalleen ja vaikutuksia nähtäisiin nopeammin.

Omaa kotijärveä arvostetaan tutkimusten mukaan paljon, olipa veden laatu hyvä tai huono. Arvola uskookin, että Vanajaveden eteen kannattaa tehdä työtä.

- Kyllä se kannattaa ja mielestäni se on myös velvollisuus tulevia sukupolvia ajatellen, kyllä meidän täytyy jättää ympäristö sellaisessa tilassa jälkeläisillemme, että me kehtaamme katsoa heitä silmiin, muistuttaa Arvola.

Lähteet: YLE Häme