On aika panna olutta

Joulusahdin teon osaa enää harva. Hämeen ammattikorkeakoulun Tammelan maatalousoppilaitoksen olutmestari Lassi Puupponen panee sahdin Annan päivänä, ja tavara on valmista juuri jouluksi. Ennen vanhaan sahtia pantiin taloissa sen verran, että sitä riitti sopivasti aina Nuutin päiväksi, jolloin nuuttipukit kävivät illalla hörppäisemässä viimeiset sahdit.

kulttuuri
Mustialan olutmestari Lassi Puupponen panee joulusahtia tarkkojen ohjeiden ja näppituntuman mukaan
YLE / Eeva Hannula

Tammelan Mustialan olutmestari Lassi Puupponen pistää joulusahdin muhimaan aina Annanpäivänä. Sahti on valmista juuri sopivasti 21.12, jolloin suomalaiset perinteisesti hiljentyivät joulun viettoon.

Puupponen ottaa ensin 7,18 kiloa maltaita, heittää sekaan sopivan määrän katajanmarjaa, ja sekoittaa nämä veteen, jonka lämpötilan hän nostaa yli 70 asteeseen.

Olutmestari Lassi Puupposen tavoiteena on saada sahtiin 18,5 prosenttia sokeria ja alkoholiprosentiksi kahdeksan.

- Ennen vanhaan puuastiaa ei voinut lämmittää kuin lisäämällä kiehuvaa vettä mäskin joukkoon. Toinen mahdollisuus oli lisätä nuotiossa kuumennettuja kiviä pihdellä. Se on myös makutekijä, sillä kuumien hehkuvien kivien ympärille palaa mallasta. Se antaa toffeemaista, karamellista makua sahtiin.

Puupponen sanoo itse olevansa lämpömittarisahdin tekijä ja nuuhkii katajan hyvää tuoksua mäskistä.

- Opin aikoinaan Padasjoella sahdinteon. Silloin vain kerrottiin montako kuupallista, ei tullut mieleenkään mittailla tarkasti.

Puupponen katsoo välillä kelloa ja kierrättää ensin seosta ilman että rikkoo mäskipatjaa.

- Kun seos on tarpeeksi kirkasta se siirretään käymisastiaan.

Sahdin teko on lyhytaikainen prosessi verrattuna oluen tekoon. Olueen uppoaa olutmestariltakin vähintään seitsemän tuntia.

- Hyvä Tuomas joulun tuopi sahtipänikkä olkapäillä, myhäilee Lauri Puupponen

Lähteet: YLE Häme