1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Cancúnissa syntyi kompromissi - kehitysmaille ilmastorahasto

YK:n ilmastokokouksessa Meksikon Cancúnissa on syntynyt kompromissi päätösasiakirjasta. Kokous on hyväksynyt asiakirjan Bolivian vastustuksesta huolimatta. Kehitysmaiden tukemiseksi perustetaan ilmastorahasto, jota rikkaat maat rahoittavat.

Kuva isosta kokoussalista Meksikon Cancúnissa.
Cancunin ilmastokokous Meksikonlahden rannalla päättyi laihaan sopuun.

Asiakirjaan ei sisälly Kioton sopimuksen jatkamista vuoden 2012 jälkeen. Luonnoksen hyväksyminen estää kuitenkin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen romahduksen ja tuo pieniä edistysaskelia ilmaston suojeluun.

Muut maat Boliviaa lukuun ottamatta tukivat päätösasiakirjan hyväksymistä, joukossa muun muassa suuret kasvihuonekaasujen tuottajamaat Yhdysvallat, Kiina ja EU-maat.

Loppuasiakirjasta sopiminen venytti YK:n ilmastokokousta jatkoajalle pitkälle aamuyöhön paikallista aikaa. Bolivia vastusti päätöstä, mutta isäntämaa Meksiko hylkäsi Bolivian vastalauseet. Hyväksyntä edellytti 190 maan yksimielisyyttä, mutta Meksikon mukaan yksimielisyyden sääntö ei tarkoita täydellistä yksimielisyyttä.

Rahastoon 100 miljardia dollaria

Meksikon laatiman asiakirjan hyväksyminen merkitsee konkreettista päätöstä kehitysmaita tukevan ilmastorahaston perustamisesta.

Rikkaat maat EU:n, Japanin ja Yhdysvaltojen johdolla ovat sitoutuneet rahoittamaan Maailmanpankin valvomaa rahastoa, johon yritetään 100 miljardia dollaria vuodessa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua, vuoteen 2020 mennessä. Välitöntä tukea on määrä antaa 30 miljardia dollaria.

Vastineeksi kehitysmaat suostuvat siihen, että niiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan arvioida kansainvälisesti.

Asiakirjaan kirjattiin myös tavoite, että maailman keskilämpötilan nousu on rajoitettava kahteen asteeseen. Tutkijat pitävät rajaa keskeisenä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Paljon sovittavaa jää ensi vuoteen

Presidentti Barack Obama luonnehti kokouksen lopputulemaa edistykseksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. YK:n pääsihteri kutsui sitä "tärkeäksi menestykseksi", mutta muistutti samaan hengenvetoon, että työtä on vielä tehtävä.

Cancúnin kokous jättää paljon sovittavaa ensi vuonna Etelä-Afrikan Durbanissa järjestettäviin neuvotteluihin. Auki jää muun muassa se, paljonko kaikkien maiden on leikattava hiilidioksidipäästöjään.

Bolivia vastusti Cancúnin asiakirjaa, koska sen mielestä tekstin rikkaille maille esittämät vaatimukset eivät ole riittäviä.

- Bolivia ei ole valmis hyväksymään asiakirjaa, joka tarkoittaa lämpötilan nousua, sanoi Bolivian neuvottelija Pablo Solon, jonka mukaan päätös voisi sallia ilmaston lämmetä jopa yli neljä celciusastetta.

Lehtomäki pitää tulosta kohtuullisena

Nähtyään luonnoksen loppuasiakirjasta Suomen ympäristöministeri Paula Lehtomäki nimesi konkreettiseksi edistysaskeleeksi ilmastorahaston perustamisen. Hänen mukaansa asiakirja tuo edistystä myös toimien mitattavuuteen ja arvioitavuuteen.

- On tietenkin tosiasia, että sisällöllisesti hyvin monet asiat jäävät jatkotyöstön varaan. Toki tiesimme, kun tänne tulimme, että lopullista sopimusratkaisua täällä ei siinä mielessä ollut tarkoituskaan synnyttää, Lehtomäki sanoi.

Lehtomäki piti myös hyvänä, että Kööpenhaminassa annetut sitoumukset saadaan osaksi sopimusjärjestelmää. Hänen mukaansa ne elementit ovat hyvin pitkälle nyt mukana.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma kehuu rahaston perustamista.

-Tämä prosessi on erittäin hyvä tuottamaan tuollaisia julistuksia ja erilaisia työohjelmia, mutta esimerkiksi tässä rahastokysymyksessä on konkreettinen kokoonpano rahaston operatiivisille elementeille, eli tässä on tehty oikea päätös, jossa on lihaa luiden ympärillä, arvioi Vihma Cancúnissa.

Vihma kiittelee myös kehitysmaiden ilmastotoimien läpinäkyvyyden lisäämistä. Hän huomauttaa, että kehitysmailla ei ole tähän asti ollut juuri minkäänlaisia raportointivelvollisuuksia ilmastotosopimuksessa. Tätä on haluttu muuttaa ja muuttaminen on olllut erittäin pikä ja kivulias prosessi, Vihma kertoo.

Päästötavoitteista erimielisyyttä

Kehitysmaat vaativat teollisuusmaita korottamaan omia tavoitteitaan päästöjen leikkauksista.

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen tukee kehitysmaiden vaatimusta, jonka mukaan teollisuusmaiden pitää korottaa omia päästöjenleikkaustavoitteitaan:

- Kyllä tämä EU:n tämänhetkinen 20 prosentin tai mahdollisesti 30 prosentin päästövähennys - johon on sitouduttu, jos myös muut maat lähtevät mukaan tähän kansainväliseen sopimukseen - on ilmastotieteen näkökulmasta riittämätön.

Yritysmaailman näkökulmasta ilmastoneuvotteluja seuraava Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Tuuli Mäkelä on eri mieltä. Hänen mukaansa EU:n päästötavoitteen korottamiseen ei ole edellytyksiä:

- Cancunin ilmastokokouksessa ei päästy sopuun eri maiden päästövähennyssitoumuksista ja tämän kansainvälisen tilanteen pohjalta EU:lla ei ole edelltyksiä nostaa tätä 20 prosentin päästövähennystavoitettaan.

Mäkelän mukaan EU:n yksipuolinen tavoite on eurooppalaisille yrityksille kilpailuhaitta. EU:n omaa päästöjenvähenystavoitetta voidaan EK:n asiantuntijan mukaan nostaa vasta, jos kaikkia suuria saastuttajamaita sitova ilmastosopimus ensi vuonna saadaan aikaan.