1. yle.fi
  2. Uutiset

Kansalaisjärjestöt: Askel kohti ilmastosopimusta - Kioton jatko jäi auki

Kehitys- ja ympäristöjärjestöt kehuvat Cancúnin kokousta siitä ,että sopu on askel kohti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä vuoden päästä Etelä-Afrikassa. Useita tärkeitä kohtia jäi kuitenkin auki, kuten Kioton pöytäkirjan jatko. Suuria teollisuusmaita moititaankin jo valmiiksi alhaisten odotusten madaltamisesta.

Kotimaan uutiset

Järjestöt myös muistuttavat, että Meksikossa saavutettu sopu palautti uskon YK-järjestelmään.

Useita tärkeitä kohtia jäi kuitenkin auki. Osa teollisuusmaista, eritoten Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Venäjä madalsivat jo valmiiksi alhaisia odotuksia. Kasvavat taloudet saavat kehuja, koska ne joustivat näkemyksissään koskien päästöjen seurannan läpinäkyvyyttä.

Kioton jatkon puuttuminen pettymys

Varsinainen pettymyksen aihe oli Kioton jatko.

- Kehitysmaille Kioton kohtalo on kynnyskysymys, koska ne odottavat saastuttajilta asianmukaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Cansúnissa ei valitettavasti sovittu, koska Kioton toinen sopimuskausi vahvistetaan, sanoo Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

Järjestöt painottavat, että vuoden 2011 aikana on kurottava umpeen kuilu päästövähennyslupausten ja ilmastotieteen määrittelemien vaatimusten välilä.

- YK:n laskelmien mukaan kahden asteen päästävähennystavoitteen ja Kööpenhaminassa luvattujen tavoitteiden välillä on gigatonnien kuilu. Sen paikkaamisessa metsien hoidolla on valtava merkitys, korostaa Venla Virkamäki Suomen luonnonsuojeluliitosta. Nimenomaan teollisuusmaiden on tukittavat porsaanreikänsä vaikka kehitysmaiden metsien osalta jonkin verran edistymistä tapahtuikin, arvioidaan luonnonsuojeluliitossa.

Rahaa puuttuu vielä

YK:n alaisen ilmastorahaston perustaminen saa kehuja, vaikka varat rahastolta vielä puuttuvat. Järjestöt huomauttavat, että olennaista on teollosuusmaiden sitoutuminen aidosti uuteen ja riittävään rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Lyhyen ajan rahoitus on hoidettu toistaiseksi suurelta osin olemassaolevista kehitysyhteistyömäärärahoista.

- Myös uusien rahoituslähteiden pohtiminen jäi köykäiseksi. Pelkästään 0,05 prosentin rahoitusmarkkinaverolla saataisiin yksin Euroopassa kerättyä 250 miljardia euroa vuodessa ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien maiden sopeutumis- ja hillintätoimiin, sanoo Toni Sandell Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

EU saa järjestöiltä kehuja rakantavasta toiminnastaan. Sen ansiosta teknologian siirrossa päästiin eteenpäin, samoin kehitysmaiden metsien suojeluun tähtäävässä REDD-ohjelmassa. Ensi vuosi on kuitenkin ratkaiseva tekojen osalta, arvoivat järjestöt yhteisessä kannanotossaan. Keskeisessä asemassa ovat järjestöjen mielestä teollisuusmaat ja niiden sitoutuminen oikeudenmukaisiin päästövähennyksiin ja rahoitukseen.

Suomen osalta järjestöt vaativat ilmastolain hyväksymistä seuraavan halituskauden aikana, sitoutumista 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja voimakkaampaa panostusta uusiutuvan enegian kehittämiseen.

Kirkon Ulkonmaanavun, Kepan ja Suomen luonnosuojeluliiton lisäksi kannanotossa ovat mukana Luonto-Liitto, Kehys ry sekä Maan ystävät.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi