Maahanmuutto jakaa pienpuolueita, sosiaaliedut yhdistävät

Suurten puolueiden vaalikisa näkyy varovaisuutena myös konkreettisten leikkausesitysten kohdalla. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit eivät halunneet arvioida lainkaan YLE Uutisten kyselyn vaihtoehtoja säästökohteiksi. Viisi pienintä eduskuntapuoluetta kuitenkin vastasi kohtaan.

Vaalit 2011

Perussuomalaiset kannattaa etenkin maahanmuuttajien sosiaalitukien leikkaamista, ja olisi valmis tinkimään myös kansainväliseen kriisinhallintaan ja ilmastonsuojeluun annettavista rahoista.

Kristillisdemokraatit on perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla, maahanmuuttajilta ja kriisinhallinnasta voisi nipistää. Lisäksi kristillisdemokraatit voisi rajoittaa kotona olevien vanhempien päivähoito-oikeutta ja patistaisi kuntia tuottamaan palveluita nykyistä halvemmalla. Puolue lakkauttaisi myös lähialuetuet.

Vihreät varovaisesti kannattaa sitä, että eläkeikää voitaisiin nostaa kahdella vuodella. Ennen muuta puolue kuitenkin säästäisi armeijasta ja karsisi varuskuntia.

Myös Vasemmistoliitto leikkaisi puolustusmenoista ja kriisinhallinnasta sekä tarkistaisi, voiko kuntapalvelujen kustannuksia alentaa.

RKP kertoo tukevansa leikkauksia, mutta mainitsee sopivaksi kohteeksi vain valtion tietoliikennejärjestelmien yhtenäistämisen. Tuosta koituisi puolueen mukaan säästöjä ainakin terveydenhuoltoon.

Alla pienempien puolueiden kannat ja kommentit säästökohteisiin.

Puolueeni mielestä valtion ja kuntien menoja voitaisiin vähentää:

Perussuomalaiset eivät kommentoineet valintojaan missään kohdassa.

Vihreät: "Lapsilisillä tasoitetaan tuloja lapsettomien ja lapsiperheiden välillä. Katsomme, että on olemassa paljon parempiakin keinoja tasata tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä kuin tämä".

Vasemmistoliitto: "Lapsilisä on universaali etuus, josta Vasemmistoliitto haluaa pitää kiinni".

Kristillisdemokraatit: "Tulosidonnaisuus merkitsisi tuloerojen kasvua verrattuna samassa tuloluokassa oleviin lapsettomiin ja lapsilisien verotus merkitsisi lapsiperheiden verotuksen kiristymistä suhteessa lapsettomiin".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Jokseenkin eri mieltä, meillä on jo progressiivinen tuloverotus".

Vihreät: "Usein sille, että lapsi on päivähoidossa vaikka vanhempi on kotona, on joku hyvä syy".

Vasemmistoliitto: "Päivähoidon tulee olla lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen".

Kristillisdemokraatit: "Subjektiivinen päivähoito-oikeus voidaan rajata puolipäiväiseksi silloin, kun jompikumpi tai molemmat lapsen vanhemmista on kotona, jos kokopäiväistä päivähoitotarvetta ei ole todettu lastensuojelun avohuollossa tarpeelliseksi tukitoimenpiteeksi".

Ruotsalainen kansanpuolue: "On kuitenkin tärkeää että perheille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi koko- tai osapäivähoito ja kerhotoimintaa".

Vihreät: "Tärkeintä on luoda toimivia hoitoketjuja. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa ylimääräisiä kuluja. Tähän on syytä puuttua ilman, että hoidon laatu heikkenee".

Vasemmistoliitto: "Rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa, siten että varoja kohdennetaan julkiseen terveydenhuoltoon yksityisen hoidon sijaan".

Kristillisdemokraatit: "Ihmisiä ei tule saattaa eriarvoiseen asemaan terveyspalvelujen saannin suhteen maksukyvyn perusteella".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Kansalaisille pitää taata tarpeellinen terveydenhoito".

Vihreät: "Monesti halvimman valitseminen tuottaa suuremmat jälkilaskut. Palveluiden tuottaminen fiksulla ja tehokkaalla tavalla on sen sijaan tavoiteltavaa".

Vasemmistoliitto: "Palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kuntien omina palveluina".

Kristillisdemokraatit: "Vain nopea ja syvällinen vero- ja valtionosuusuudistus pelastaa nämä kunnat ja niiden asukkaiden lähipalvelut".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Kunnissa olisi edelleen tehostamisen mahdollisuuksia esimerkiksi yhteisellä tietoliikennejärjestelmillä".

Vihreät: "Se, että pyritään ratkisemaan konflikteja, ennaltaehkäisee pakolaisten määrän kasvamista sekä auttaa hädänalaisia ihmisiä".

Vasemmistoliitto: "Kriisinhallinnassa tarvitaan rakennemuutos, joka siirtää varoja sotilaallisesta kriisinhallinnasta siviilikriisinhallintaan".

Kristillisdemokraatit: "On tärkeää, että Suomi kantaa oman vastuunsa kansainvälisestä kriisinhallinnasta, mutta voimavarojen niukentuessa tulee tarkasti harkita kohteet".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Suomella on kansainvälinen vastuu auttaa silloin, kun on tarvetta".

Vihreät: "Varuskuntien määrä pitää johtaa puolustuksen tarpeista, mikä ei nyt toteudu. Puolustus voitaisiin toteuttaa valikoivalla palvelulla, se olisi halvempaa ja pidentäisi nuoren miesten työuria. Ei ole kustannustehokasta laittaa puoleksi vuodeksi miehiä metsään torjumaan viholliskuvaa, joka ei ole asiantuntijoiden mielestä tätä päivää".

Vasemmistoliitto: "Yksittäisen varuskunnan lopettaminen ei olennaisesti vaikuta puolustusmäärärahojen tasoon, mutta sen sijaan luopumalla kalliista hävittäjähankinnoista voidaan säästää huomattavasti tehokkaammin".

Kristillisdemokraatit: "Varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen, aluehallintoesikuntien ja varikkojen sijoittuminen eri puolille maata on puolustuspoliittinen ratkaisu, jolla on myös merkittäviä aluepoliittisia vaikutuksia".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Varuskuntia on jo nyt karsittu suhteellisen paljon".

Vihreät: "Me haluamme panostaa ratoihin, mutta etsisimme rahoitusta budjetin ulkopuolelta".

Vasemmistoliitto: "Vasemmistoliitto painottaa raideliikenteen ensisijaisuutta liikenneinvestoinneista päätettäessä".

Kristillisdemokraatit: "Tiet ja radat ovat elinkeinoelämän ja yritysten elinehto. Kansallisomaisuutta ei pidä päästää rapistumaan".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Tie- ja ratahankkeista luopuminen on liian lyhytnäköistä politiikkaa".

Vihreät: "Amerikkalaistyyppinen yhteiskunta, jossa heikoimmista ei pidetä huolta, tulee kalliiksi, koska silloin solidaarisuus heikkenee ja lieveilmiöt, kuten rikollisuus, lisääntyvät".

Vasemmistoliitto: "Sosiaalietuuksia saavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja heidän toimeentulonsa jää jo nyt esimerkiksi 1 100 euroksi määritellyn köyhyysrajan alapuolelle".

Kristillisdemokraatit: "Indeksikorotuksista luopuminen johtaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman jatkuvaan heikentymiseen".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Sosiaaletuksia ei pidä tällä tavalla leikata".

Vihreät: "Perustuslaki takaa kaikille oikeuden riittävään toimeentuloon. Maahanmuuttajien osalta käytetään jo nyt toimeentuloa rajoittavaa harkintaa".

Vasemmistoliitto: "Syrjiminen aiheuttaa syrjäytymistä. Nykyiset sosiaalituet ovat Suomessa jo nyt melko alhaisia".

Kristillisdemokraatit: "Maahanmuuttajien taloudelliset etuudet tulee saattaa samalle tasolle kuin muissa EU-maissa ja vastaamaan Suomen kansalaisen perusturvaa".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Myös maahanmuuttajilla pitää olla samat perusoikeudet Suomessa".

Vihreät: "Noin kahden vuoden korotus on tarpeellinen, mutta se on toteutettavassa ensisijaiseti vapaaehtoisin järjestelyin".

Vasemmistoliitto: "On panostettava työelämän laatuun ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, ja pyrittävä nostamaan nykyistä 52,1 vuoden työkyvyttömyyseläkeikää mm. parantamalla työterveyshuoltoa".

Kristillisdemokraatit: "Eläkeikää voidaan nostaa työelämää kehittämällä, kansanterveyttä parantamalla ja sosiaalista syrjäytymistä ehkäisemällä".

Ruotsalainen kansanpuolue: "Tärkeintä on saada todellinen eläkeikä nostettua eikä lakisääteistä ikärajaa".

Omia ehdotuksia säästökohteiksi

Yleisten teemojen lisäksi puolueet luettelevat omia säästökeinojaan. Vihreät olisivat aiempien linjaustensa mukaisesti valmiita vähentämään varuskuntia. Vasemmistoliitto säästäisi puolustusmenoissa, mitä myös SDP on aiemmin kannattanut.

Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset säästäisivät myös kriisinhallintamenoissa. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vähentäisivät myös maahanmuuttajien tukia.

RKP:llä on ihan oma säästökohde: tietoliikennettä yhtenäistämällä säästettäisiin mm. terveydenhuollossa ja siihen tarvittaisiin valtion ohjausta.

Lähteet: YLE Uutiset