Monikasvoinen islam

Valtaosa maailman yli 1,3 miljardista muslimista elää rauhanomaisesti. He eivät käy ulkomaisten lähetystöjen kimppuun, eivät aja islamin lakiin perustuvaa valtiota eivätkä ilahdu terrorismista. Euroopassa saatetaan silti sotkea keskenään niin islaminusko kuin Tanskan lippujen polttaminen, äärimuslimit ja terroristitkin.

Ulkomaat

Länsimainen kulttuuri suhtautuu islamiin helposti epäluuloisesti, pahoittelee islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. - Me näemme usein islamissa ”toisenlaisen” ja ”vieraan”. Ajattelemme edustavamme kaikkea hyvää, jota muslimit eivät edusta. Vastakkainasettelua tukee se, että äärimuslimit julistavat äänekkäästi toimivansa islamin nimissä, tutkija jatkaa. – Siihen heillä ei olisi oikeutta, koska he edustavat vähemmistöä ja ovat usein eri linjoilla kuin valtaosa islamilaisesta oppineistosta. Pilakuvakohussa sekoittuvat uskonto ja politiikka

Esimerkiksi alun perin Tanskassa julkaistut pilakuvat profeetta Muhammedista loukkasivat muslimeja, mutta kaduille ryntäsi vain pieni osa uskovaisista.

- Väkivaltaisten mielenilmausten taustalla piilee sotkuinen vyyhti politiikkaa ja muun muassa miehitysten sävyttämää historiaa, ei niinkään uskonto, arvioi erikoistutkija Tuomo Melasuo Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta.

Lähes mitä tahansa voi tosin tarvittaessa perustella uskonnolla, Melasuo huomauttaa. Hänen mukaansa esimerkiksi Syyrian kovaotteinen hallitus on ruokkinut Euroopan vastaisia mielenosoituksia.

Niitä järjestettiin Syyriassa pilakuvatyrmistyksen ja uskonnon nimissä, mutta hallitus ajoi omaa etuaan ja yritti samalla pitää mielenilmaukset kohtuullisina, tutkija sanoo.

Hallitus halusi lähettää eurooppalaisille viestin, jonka mukaan autoritaarisen hallituksen vaihtoehto olisi uskonnollinen mellakointi ja kaaos, Melasuo analysoi.

Äärimuslimi ei ole sama kuin terroristi

Vaikka pilakuvakohu voi riittää sytykkeeksi osoittaa raivokkaasti mieltään, useimmat muslimit eivät tee niin. Keskivertomuslimi ei liioin kannata terrori-iskuja, joista suuri osa on sitä paitsi tehty muslimimaissa.

Edes äärimuslimeja ei ole syytä samastaa terroristeihin, vaikka osa terroristeista väittääkin puolustavansa islamia.

Äärimuslimi ihannoi yhteiskuntamallia, jossa noudatetaan islamiin perustuvaa lakia. Hän ei ole yhtä kuin terroristi, aivan kuten jyrkinkään katolilaisuus ei 1970-luvulla merkinnyt pohjoisirlantilaisten IRA-pommittajien tukemista.

Muslimifundamentalisteille pilakuvakohu on kuitenkin tarjonnut mahdollisuuden levittää omia uskonkäsityksiään. Niitä uhkaa etenkin se, että Euroopassa on liberaali islam jo saanut jalansijaa.

Äärimuslimeilla on paljon pelissä, sillä heillä on islamilaisessa maailmassa enemmän painoarvoa kuin kannattajia, sanoo professori Hämeen-Anttila.

Äärimuslimien merkitys vaihtelee maittain. Esimerkiksi Pakistanissa, Saudi-Arabiassa ja Iranissa ääri-islamilaisuudella on suuri merkitys, kun taas vaikkapa Tunisisiassa ja Marokossa vaikutus jää aika pieneksi.

Kristityilläkin on ääriliikkeensä Muslimeilla ei ole uskonnollisen fundamentalismin monopolia, vaan tiukka pitäytyminen vanhoihin arvoihin ja tapoihin on tuttua myös kristinuskossa. Ajattelutapa on voimissaan etenkin Yhdysvalloissa. Siellä kristitty protestanttifundamentalisti saattaa esimerkiksi vastustaa naispappeutta, puolustaa ydinperhettä ja samalla pitää oikeutettuna väkivaltaa aborttiklinikoita ja niiden henkilökuntaa vastaan. Toisin kuin osalla äärimuslimeista, kristityillä fundamentalismi ei silti yleensä yhdisty väkivaltaan, tappamiseen tai niillä uhkaamiseen. Kristityilläkin on ollut esimerkiksi inkvisitionsa, mutta vaikkapa "vääräoppinen" kirja ei nykymaailmassa saa kristittyjen uskonnollisia johtajia julistamaan kuolemantuomiota kirjailijalle. Maailmanuskontoon mahtuu kiihkoa ja sallivuutta

- Fundamentalismin lisäksi sekä kristinuskossa että islamissa on myös liberaalit suuntauksensa, muistuttaa professori Hämeen-Anttila. - Molemmat ovat maailmanuskontoja, joista löytyvät uskonnon kaikki mahdolliset piirteet.

Joskus eri uskontojen fundamentalistien onkin helpompi ymmärtää toisiaan kuin oman uskontonsa liberaalia siipeä.

Hämeen-Anttilan mukaan esimerkiksi yhdysvaltalaiset fundamentalistikristityt ja äärimuslimit ovat joissain asioissa löytäneet yhteisen sävelen vastustaessaan maallistuneen yhteiskunnan piirteitä.

Vastaavasti liberaalimuslimit ja liberaalikristityt voivat ymmärtää toisiaan hyvin.

- Ainakin minun on usein vaikeampi ymmärtää äkkijyrkkää kristittyä kuin liberaalia muslimia. Kaikki muslimit eivät ole yhtä porukkaa ja kaikki kristityt toista. Pikemminkin fundamentalistit uskonnosta riippumatta ovat yhtä ja liberaalit toista, vertaa professori.

(siirryt toiseen palveluun)>>> Kristinuskossa ja islamissa on paljon yhteistä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Anna Simojoki, YLE24 (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Maailman muslimeista enemmistö on sunneja