Teräväpiirto vaatii uutta tekniikkaa antennitalouksissa

Teräväpiirto- eli HD-lähetysten vastaanottaminen vaatii muutoksia lähes kaikkien antennitalouksien laitteistoihin. HD tarvitsee ainakin uuden digisovittimen sekä monessa taloudessa myös television. Osa kiinteistöistä joutuu uusimaan myös antenninsa.

Teräväpiirtonäytöt
HD-lähetin mastossa
DNA:n masto Helsingin Oulunkylässä on jo saanut HD-lähettimensä.YLE

Tv-lähetysten antennijakelua on hoitanut Suomessa tähän asti jakeluyhtiö Digita. Teräväpiirto- eli HD-lähetysten alkaessa antenniverkossa osingoille haluavat nyt Digitan mastoihin tukeutuva Anvia sekä omiin matkapuhelinmastoihinsa lähettimiä asentava DNA.

DNA on kaapelissa Suomen suurin tv-toimija. Jotta tv-palvelut saataisiin laajennettua kattamaan muutakin kuin kaapelitalouksissa asuvaa väestöä, täytyy signaalia tarjota antennitalouksienkin puolelle. Ensin suunnitelmissa oli Anvian tapaan asentaa lähettimet Digitan mastoihin, mutta lopulta yhtiö päätyi kilpailevan verkon rakentamiseen.

- HD on tulevaisuutta. Kyllä me haluamme uusia palveluita tarjota asiakkaille ja selkeästi lähteä haastamaan Digita antenniverkon monopoliyhtiönä, toteaa DNA:n liiketoimintajohtaja Pekka Väisänen.

DNA:n verkko kattaa 83 prosenttia väestöstä kesään mennessä.

Teknistä jumppaa luvassa

Antenniverkon uutta T2-lähetysformaattia ymmärtäviä digisovittimia ei kaupoissa vielä ole. Ensimmäisiä odotetaan kauppoihin alkuvuoden aikana. Osa uusimpien televisioiden sisäänrakennetuista bokseista uutta signaalia sen sijaan ymmärtää, mutta vanhemmat televisiot eivät välttämättä näytä teräväpiirtotasoista kuvaa edes sopivalla ulkoisella boksilla varustettuna.

DNA:n oman verkon lähetykset tapahtuvat nykyisen UHF-taajuusalueen sijaan VHF-taajuuksilla, joten viisi kertaa nykyisiä lähetyksiä tarkemman kuvan saaminen vaatii myös antennin kääntelyä tai jopa kokonaan uuden antennin. DNA:n arvion mukaan sopiva antenni löytyy alle puolelta antennitalouksista.

– Nämä verkothan käyttävät niin sanottua VHF:taajuutta, jota esimerkiksi Helsingin alueella käytettiin aikoinaan TV1:n ja TV2:n lähetyksiin. Jos nämä antennit ovat vielä paikoillaan, niin minimissään riittää, että antenni suunnataan ja käännetään oikeaan suuntaan, sanoo Ylen teknologiajohtaja Jorma Laiho.

Vuoden vaihteessa alkavat lähetykset saattavat aiheuttaa häiriötä myös tavallisiin digilähetyksiin, mikäli sisäverkon vahvistimet eivät ole ajan tasalla. Testilähetyksiä tehdään parhaillaan vanhan sukupolven HD-signaalilla muun muassa Helsingin ja Espoon alueilla. Esimerkiksi Helsingin Oulunkylän maston koelähetyksistä häiriöpalautteita on tullut kourallinen. Näistä ongelmista eroon pääseminen vaatii tapauskohtaista tarkastelua, mutta yleensä niistä selviää säädöillä, suotimilla tai vahvistimen vaihdolla.

Anvian verkon lähetykset näkyvät pääosin entisellä antennikalustolla, mutta nekin saattavat aiheuttaa häiriöitä nykyisiin lähetyksiin. Häiriöille alttiimpia ovat aivan mastojen läheisyydessä sijaitsevat taloudet.

Yle lähdössä vahvasti mukaan

Yle ryhtyy valmistautumaan HD-lähetyksiin arvioimalla uuden palvelunsa sopivuutta markkinoille ja uusimalla lähetystekniikkaansa. Suunnitelman mukaan uusi kanava koostetaan TV1:n ja TV2:n ohjelmistosta. Tavoitteena on aloittaa lähetykset ensi kevään aikana.

– Yle on tietenkin sen takia mukana, että tarvitaan HD-tasoista sisältöä verkkoon. Ei sitä verkkoa kannata rakentaa, jos siellä ei ole mitään lähetettävää, toteaa teknologiajohtaja Jorma Laiho.

Kapasiteettia Ylen kanavalle on varattu kaikilta operaattoreilta. DNA pitää Yleä tärkeimpänä kumppaninaan kymmeniä miljoonia euroja maksavassa HD-hankkeessaan.

– Ylen katsojaosuus tällä hetkellä standardilaatuisen television puolella on erittäin suuri. Ylellä on myös erittäin paljon hyvää teräväpiirtosisältöä, muun muassa kaikki urheilulähetykset, olympialaiset ja muut, sanoo Pekka Väisänen.

Ylen kanavaa lukuunottamatta antenniverkon HD on enimmäkseen vain maksukanavia sisältävä lisäpalvelu. Tarjolla on teräväpiirtotasoista elokuvaa, urheilua ja luonto-ohjelmia.

Teräväpiirtoaikaan ei ole pakko siirtyä vielä lähivuosina. Nykyisiä digilähetyksiä voi ottaa vastaan antennitalouksissakin vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Lähteet: YLE Helsinki / Tero Ylioja