1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Syötteen geologinen retkeilykartta valmis

Syötteen alueelta on tehty luonnossa liikkuvia varten geologinen retkeilykartta ja opaskirja alueen geologisista nähtävyyksistä. Kartta kattaa suurimman osan Syötteen kansallispuistosta sekä Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen alueet ja niiden lähiseudut. Alue on geologisesti monipuolista ja luonnonnähtävyyksiltään kiinnostava.

tiede
Iso-Syötteeltä koilliseen avautuva vaaramaisema.
Iso-Syötteeltä koilliseen avautuva vaaramaisema.Peter Johansson / Geologian tutkimuskeskus

Kartta ja opaskirja palvelevat retkeilijöitä ja muita luonnosta ja sen synnystä kiinnostuneita. Luontomatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun aloista Suomessa. Karttaa ja opaskirjaa voidaan käyttää tukena myös luonto-opetuksessa, kerrotaan Geologian tutkimuskeskuksesta. Retkeilykartta ulottuu eteläisten Pytkynharjun ja Naamankaharjun alueilta pohjoisosassa Kouvanjärvelle saakka.

Selitys maanpinnan muodoista

Geologinen kartta perustuu ilmakuvista tehtyyn maanpinnan muotojen tulkintaan, jota on täydennetty maastossa tehdyillä tarkistuksilla. Kallioperän kivilajit ja erilaiset jääkauden aikana sekä sen jälkeen syntyneet geologiset muodostumat ja kerrostumat kuvataan eri värisävyin ja karttamerkein. Lisäksi karttaan on merkitty kiinnostavat geologiset retkikohteet sekä alueen reitit ja retkeilypalvelut. Retkeilykartan pohjana on 1:50 000 -mittakaavainen maastokartta.

Monenlaista tietoa

Retkeilykartan opaskirja kertoo Syötteen alueen kallioperästä, maaperän ja geologisten muodostumien synnystä, kuten harjuista, supista, jäätikön sulamisen aikana syntyneistä uomista, kuruista, jokikerrostumista ja dyyneistä. Alueen monimuotoinen maaperä on syntynyt jääkauden aikaisissa ja sen jälkeisissä myllerryksissä. Opaskirjasta löytyy tietoa soista ja niiden synnystä sekä esimerkiksi alueelle tyypillisistä rinnesoista. Alueen pohja- ja pintavesiä on myös tutkittu ja selvitetty niiden juomakelpoisuutta. Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000.

Muitakin karttoja

Geologian tutkimuslaitos on tehnyt aikaisemmin vastaavanlaisia retkeilykarttoja Urho Kekkosen kansallispuistosta (Koilliskaira), Pallas-Ounastunturin tunturialueelta, Ivalojoen-Saariselän alueelta (Kultakaira), Lemmenjoen retkeily- ja kullankaivualueelta, Ylläksen ja Levin sekä Pyhä-Luoston alueilta. Eteläisemmässä Suomessa vastaavia karttoja on tehty Kolin ja Nuuksion kansallispuistoista.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi