1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Palosaari

Teollisuus on monin paikoin tehnyt tilaa tietoyhteiskunnalle

Palosaaren kaupunginosa Vaasassa on muuttunut vuosisatojen kuluessa satama- ja teollisuuskaupunginosasta tietoyhteiskunnan valtaamaksi alueeksi. Uusi asutus on keskiluokkaistunut, mutta Palosaarella on säilynyt myös alkuperäistä, työläistaustaista väestöä. Tämä on tuoreen väitöksen mukaan pienempien kaupunkien vahvuus.

Mansikkasaaren tehdasalue on saanut rapistua jo vuosia. Kuva: Juha Kemppainen / YLE

Vasabladetin pääkirjoitustoimittajana toimiva valtiotieteen maisteri Peter Ehrström väittelee perjantaina Palosaaren kehittymisestä Vaasan yliopistossa. Kiinnostus Palosaareen sai alkunsa jo syntymästä, koska Ehrström on "präntööllä" syntyneenä huomannut alueen muuttumisen vuosikymmenien varrella.

- Täältä Palosaaren Sundista se alkoi. Tässä oli vanha satama, Vaasan ulkosatama, joka perustettiin vuonna 1789. Se on siis paljon vanhempi kuin nykyinen Vaasan keskusta, Ehrström kertoo.

Alue on keskiluokkaistunut vain osin

Satamavaiheen jälkeen vuorossa oli teollisuus. Puuvillatehdas perustettiin 1800-luvun puolivälissä ja työväestö valtasi Palosaaren eli Präntöön kokonaan. Monissa suuremmissa kaupungeissa työväestö on myöhemmin ajettu asuinsijoiltaan rikkaiden tieltä, mutta Vaasan kokoisessa kaupungissa kehitys on ollut maltillisempaa.

- Yksi hyvä syy on, että työväestö on itse omistanut ison osan asunnoista. Tämä ei ole myöskään niin iso kaupunki, että hintataso ei ole korostunut niin paljon kuin voisi olla New Yorkissa, Lontoossa, Manchesterissa tai vaikkapa Helsingissä.

Yliopiston sijoittaminen Palosaarelle tärkeä päätös

Suomessa Palosaaren kaltaista kehitystä on ollut muun muassa Tampereella, Helsingissä ja Joensuussa Penttilän alueella, melkein kaikilla alueilla missä on ollut teollisuutta. Vaasassa yliopiston sijoittaminen Palosaarelle oli Ehrströmin mukaan merkittävä päätös tietoyhteiskuntakehityksen kannalta. Tehdaskiinteistöt ovat saaneet uuden elämän ja vanhat ja uudet rakennukset ovat sulassa sovussa keskenään kampusalueella. Seuraavaa vaihetta ei tutkijakaan uskalla vielä ennustaa.

- Tämä tietoyhteiskunta on vielä nuori, se vielä muuttuu ja kehittyy. Katsotaan, se voi kestää kymmeniä vuosia ennenkuin jotain uutta on tulossa, Ehrström toteaa.

Kiistellyn Sundin alueen kohtalo auki

Suurin kiistakapula Palosaarella ja koko Vaasan suunnitteluhistoriassa on Ehrströmin mukaan Mansikkasaari ja koko ns. Sundin alue.

- Nyt talvella on tulossa arkkitehtisuunnittelukilpailu, katsotaan mitä tapahtuu.

Ehrström näkeekin tämän talven erityisen mielenkiintoisena kulttuurihistoriallisesti tärkeän alueen kannalta. Tällä hetkellä Mansikkasaari, Rahkolan teollisuusalue ja vanha saippuatehtaan alue rapistuvat. Tutkija näkisi mielellään itse Mansikkasaaren telakka-alueen Helsingin Kaapelitehtaan kaltaisena kulttuurikeskuksena.