Turvapaikanhakijoita kolmannes vähemmän

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut tänä vuonna yli kolmanneksen viime vuodesta. Kriisimaista tulevien turvapaikanhakijoiden määrän heittelylle on vaikea löytää hyvää selitystä. Esimerkiksi Afganistanista ja Somaliasta tulleiden määrä on puolittunut, vaikka kummassakin maassa väkivalta on pikemminkin kiihtynyt kuin laantunut.

Kotimaa
Afgaanimies katselee vastaanottopistettä, joka on koristeltu jouluisin tontuin.
Mikko Haapanen/ YLE

Nelikymppinen afgaanimies viettää päivänsä Helsingin Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa opiskellen ja kirjoja lukien. Hän on yksi noin 230:sta afganistanilaisesta, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta tänä vuonna. Poliittisesti kotimaassaan aktiivisesti toiminut mies kertoo, että hänen henkeään ovat uhanneet niin talibanit kuin hallituskin.

- Lähdin Afganistanista poliittisista syistä. Olin vaarallisessa tilanteessa, mies kertoo. Hän ei halua nimeään julkisuuteen, koska pelkää Afganistaniin jääneiden lastensa ja vaimonsa puolesta.

Vetoa Ruotsiin?

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna likipitäen puolittunut viime vuodesta. Samoin on käynyt esimerkiksi somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrälle. Kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijoiden määrä väheni viime vuonna tehdystä ennätyksestä, noin 6 000:sta, yli kolmanneksen noin 3 800:aan.

Afganistanin ja Somalian levottomuudet ovat pikemminkin yltyneet kuin rauhoittuneet. Mikä sitten selittää hakijamäärän laskua, ylitarkastaja Veikko Pyykkönen maahanmuuttovirastosta?

- Se on mielenkiintoinen kysymys. Siihen ei ole tutkittua tietoutta. Yksi tekijä saattaa olla se, että Ruotsissa luvut ovat nousseet, että suuntautuisiko liikenne jostain syystä sinne, Pyykkönen pohtii.

Ruotsista turvapaikkaa on hakenut tänä vuonna lähes 30 000, mikä on lähes 6 000 enemmän kuin viime vuonna. Norjassa taas hakijamäärä on Suomen tapaan laskenut.

Levottomuudet kaukana näkyvät Suomessa viipeellä

Raju vuosittainen vaihtelu turvapaikanhakijamäärissä voi johtua myös siitä, että pakolaisten matka Pohjois-Eurooppaan saattaa kestää vuosia. Afgaanimies kertoo, että hän joutui lähtemään vuonna 2007, aluksi Iraniin. Tarkoitus oli palata kotiin heti, kun se olisi ollut turvallista.

- Jos Afganistanin turvallisuus olisi parantunut, olisin halunnut palata Afganistaniin. Mutta valitettavasti turvallisuus ei ole kohentunut, vaan heikentynyt päivä päivältä.

Mies sanoo, ettei alunperin edes halunnut Eurooppaan. Iraniin hän ei kuitenkaan voinut jäädä, koska Iran ei myöntänyt oleskelulupaa. Hän päätyi Kreikan kautta Suomeen, koska tuttavat olivat kertoneet, että Suomessa hallitus suhtautuu pakolaisiin suopeasti.

Hakemukset Bulgariasta nollaan

Suomen pakolaispolitiikan suuret linjat ovat pysyneet entisellään, mutta pienillä lainmuutoksilla on voinut olla vaikutusta tulijamääriin. Bulgariasta tulleiden hakemukset tyrehtyivät lähes täysin, kun heinäkuussa voimaan tullut asetus karsi EU-kansalaisilta mahdollisuuksia toimeentulotukeen. Viime vuonna noin 740 Bulgariasta lähtöisin olevaa haki Suomesta turvapaikkaa, päättyvän vuoden alkupuoliskolla alle 500. Loppuvuonna hakijat ovat olleet yksittäisiä.

Myös ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten määrän on laskenut. Tämä voi osin selittyä sillä, että tulijoille on alettu tehdä iänmäärityksiä.

- Se on saattanut karsia sieltä semmoisia tulijoita, joiden ikä on ollut siinä kiikun kaakun alaikäisyyden tai täysikäisyyden rajamailla, pohtii ylitarkastaja Veikko Pyykkönen, mutta lisää perään "ehkä".

Viime vuoden tapaan myös tänä vuonna noin joka kolmas turvapaikanhakija on saanut jäädä Suomeen. Toivossa elää myös afganistanilaismies, joka ei ole nähnyt perhettään neljään vuoteen. Jos Afganistan ei rauhoitu, hän toivoo saavansa perheensäkin Suomeen, koska on kuullut, että Suomessa lapsilla on hyvät oltavat ja mahdollisuus esimerkiksi käydä koulua.

- Kotimaa on kotimaa, se on paras paikka ihmiselle. Jos tilanne paranee, kukaan ei halua pois Afganistanista, mies toteaa.

Lähteet: YLE Uutiset