1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kuluttajansuojalaki ei ulotu romukultaan

Kuluttajien kannattaa olla tarkkana myydessään romukultaa. Kullan maailmamarkkinahinnan nousu on tuonut alalle paljon kilpailua, mutta sääntely on vähäistä. Esimerkiksi kuluttajansuojalaki ei ulotu romukullan kauppaan.

Kuva: Yle

Romukultaa ostava yritys on pystyttänyt toimipisteensä muutamaksi päiväksi pirkanmaalaisen hotellin kabinettiin. Väkeä saapuu tasaiseen tahtiin arvioituttamaan ja myymään kaappien ja laatikoiden pohjilta löytynyttä niin sanottua romukultaa.

Vanhimmat sormukset ja kultahampaat paljastuvat arvioinnissa 18 karaatin kullaksi, yleisin Suomessa käytetty korukulta on 14 karaattia.

Moni kultaesineitään kauppaava yllättyy siitä, paljonko kullasta tällä hetkellä maksetaan. Näin kävi myös Ritva Heinoselle, joka odotti saavansa rikkinäisistä ja parittomista koruistaan muutamia kymppejä, mutta tienasikin lähemmäs 300 euroa.

- Suoraan sanoen hämmästyin ja yllätyin, miten arvokasta romua minulla oli laatikossa.

Kuluttajia romukullan korkea hinta yllättää, mutta siitä huolimatta kultaesineitään realisoivia kehotetaan tarkkaavaisuuteen. Alalle on ilmaantunut paljon uusia yrittäjiä, eikä kauppaa ei käydä aina puhtain paperein.

Esimerkiksi Turvatekniikan keskus Tukes varoittaa, että romukullan punnitsemisessa käytetään yleisesti epätarkkoja ja tarkastamattomia vaakoja. Punnitustulos ei tällöin ole luotettava ja tuotteesta voi saada väärän hinnan.

Laillisen vaa'an tunnistaa merkinnöistä, jotka löytyvät esimerkiksi Tukesin nettisivuilta.

Petosepäilyt ilmoitetaan poliisille

Kuluttaja onkin kultakaupassa omillaan, sillä kuluttajansuojalaki ei suojaa kultaa myyvää, sanoo kuluttajaviraston apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko.

- Meitä sitovat kuluttajansuojalaista löytyvät toimivaltasäännökset. Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinoharjoittajilta kuluttajille. Tässä kuluttaja on myyjä, joten kuluttajansuojalaki ei päde.

Aivan suojaton kuluttaja ei ole. Viime kädessä yritysten toimintaa valvoo poliisi.

- Jos ilmenee epäkohtia, petoksia tai rikoksiin viittaavaa, ne ovat poliisiasioita, Outi Haunio-Rudanko sanoo.

Kaupankäyntiin kaivataan valvontaa

Sääntelyn puute harmittaa osaa kultabisneksessä toimivista yrityksistä. Esimerkiksi KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Jukka-Pekka Tyni toivoo alalle lisää viranomaisvalvontaa.

- Tällä hetkellä alaa ei juuri valvota viranomaisten toimesta. Meidän näkemyksemme on, että alalle saisi tulla lisää valvontaa.

Kullan ostajat mainostavat palveluitaan näyttävästi netissä, televisiossa ja lehdissä. Kultaa voi lähettää myytäväksi myös postitse ja lisäksi useat kultasepänliikkeet ostavat tällä hetkellä kaiken heille tarjotun kullan.

- Kilpailu on hyvästä, kunhan se tapahtuu reilussa hengessä. Alalle on tullut myös yrittäjiä, jotka eivät toimi ihan reilujen pelisääntöjen mukaan, vaan hakevat enemmänkin pikavoittoja, Jukka-Pekka Tyni harmittelee.

Pyydä useampi tarjous

Mitään tarkkoja ohjeita siitä, kuinka kuluttaja voi varmistua kullan käyvästä päivän hinnasta on vaikea antaa. Kilpailutus kuitenkin kannattaa, ainakin jos on myymässä isompaa kultaerää.

- On varmasti hyvä arvioituttaa hinta useammassa paikassa, eikä tyytyä ensimmäiseen tarjoukseen, Haunio-Rudanko pohtii.

Postin kautta toimivia firmoja käytettäessä kilpailutus on käytännössä hankalaa, koska yritykset perivät arvioinnista huomattavia käsittelykuluja.

Kuluttaja voi itsekin etukäteen karkeasti arvioida esineidensä arvoa niistä löytyvien leimojen ja esimerkiksi netissä ilmoitettujen grammahintojen perusteella.

Kullan arvo noteerataan Lontoon metallipörssissä, mutta siitä ei suoraan voi päätellä epäpuhtaan korukullan ostohintaa Suomessa.