Suomalaisten hyvällä lukutaidolla on pitkä historia

Jyväskylässä avattu kirjaharvinaisuuksien näyttely esittelee suomalaisen lukutaidon historiaa. Keski-Suomen maakuntamuseoon kootussa Rahwaan lukutaito Suomessa -näyttelyssä on nyt mahdollista tutustua vaikkapa niihin kirjoihin, joita Jukolan veljekset pänttäsivät päähänsä Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä.

kulttuuri

”Käykäämme juoneen, tuottakaamme itsellemme aapiskirjat Hämeenlinnasta ja lähtekäämme lukkarille kouluun niin kuin rovastimme käsky on”, suunnittelee Jukolan Juhani Seitsemässä veljeksessä.

Keski-Suomen maakuntamuseon Rahwaan lukutaito Suomessa -näyttelyssä pääsee tutustumaan kirjoihin, joita Jukolan veljekset vaivalla tavasivat. Museon vitriinistä löytyy muun muassa ABC-kirja vuodelta 1828.

Rahwaan lukutaito Suomessa -näyttely käsittelee suomalaisen lukutaidon historiaa. Lukutaito levisi laajemmin rahvaan piiriin jo 1700-luvun lopulla Evankelis-luterilaisen kirkon ja herätysliikkeiden ansiosta. Kansanopetuksen aloitti piispa Johannes Getzelius vanhemman vuonna 1666 julkaisema Yxi paras lasten tawara, joka sisälsi sekä aapisen että katekismuksen.

Keski-Suomen maakuntamuseoon kerätyt kirjaharvinaisuudet kuuluvat bibliofiili ja liikemies Ilkka Paateron kokoelmiin. Vanhin näyttelyn kirjoista on katoliselta ajalta peräisin oleva Turun messukirja Missale Aboense, joka on painettu Lyypekissä.

- Kyseessä on vuonna 1488 tehty ensimmäinen Suomea varten painettu kirja eli katolinen keskiaikainen messujärjestys. Tuolloin piti olla käsikirja messujen toteuttamiseen. Sitten kun tuli reformaatio eli uskonpuhdistus, niille ei enää ollut käyttöä ja niitä käytettiin voutien tilikirjojen kansiksi, kertoo Ilkka Paatero.

Keski-Suomen maakuntamuseon Rahwaan lukutaito Suomessa -näyttely on auki helmikuun alkuun saakka.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Paula Nurmentaus