Ahtisaari: Nato ei ole uhka Venäjälle

Presidentti Martti Ahtisaari pitää myönteisenä sotilasliitto Naton ja Venäjän suhteen lähentymistä. TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Ahtisaari arvioi, että keskustelusta Suomen Nato-jäsenyydestä voi tehdä myös sen tulkinnan, ettei Suomessa uskota Venäjän muuttumiseen.

talous
Martti Ahtisaari Ykkösaamussa.
YLE

Presidentin mielestä on jopa loukkaavaa venäläisiä kohtaan, ettei uskota Venäjän muuttumiseen.

- Missään tapauksessa Nato ei ole uhka tänä päivänä Venäjälle. Joskus minua vaivaa myös se, ettemme jaksa ottaa askelta liittyäksemme Naton jäseneksi. Tämä on keskeinen rauhanturvaoperaatio joka tapauksessa tänä päivänä, Ahtisaari sanoo.

Presidentin mukaan poliittisen johdon pitäisi miettiä, minkä kuvan Suomi haluaa antaa pysyessään Naton ulkopuolella.

- Kun seuraa tätä kotimaista mielipidekeskustelua, niin en oikein usko, että Nato-jäsenyys etenee. Täytyy nyt katsoa, että missä joukossa me sitten olemme. Alammeko olla Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa samoissa ryhmissä loppurätingissä. Täytyy hiukan katsoa, että miten se vaikuttaa Suomen brändiin, Suomen kuvaan maailmalla. Ottaen myös historiallisen taustamme huomioon, Ahtisaari huomauttaa.

Ahtisaaren mukaan keskustelusta voi vetää myös sen johtopäätöksen, ettei Suomessa uskovat Venäjän muuttumiseen.

- Tästä joku voi vetää senkin johtopäätöksen, että me emme oikein usko Suomessa Venäjän muuttumiseen. Että Venäjä olisi aina samanlainen kuin Neuvostoliitto oli. Minusta tämä on aika loukkaavaa venäläisiä kohtaan, koska Venäjä on muuttumassa hyvin voimakkaasti, presidentti Martti Ahtisaari jatkoi TV1:n Ykkösaamussa.

Lähi-itä merkittävin konflikti

Ahtisaari nosti Lähi-idän konfliktin merkittävimmäksi kriisiksi maailmassa.

- Vaikka rauhan nobelisti Liu Xiaobo on ilman muuta ansainnut palkintonsa, olisin rauhanvälittäjänä toivonut, että palkinto olisi tänä vuonna annettu Lähi-itään niille rauhanaktivisteille, jotka sekä Israelin että palestiinalaisten puolella ajavat tiukasti rauhanomaista ratkaisua konfliktiin. Tämä konflikti pitäisi nyt vihdoin ja viimein saada ratkaistua.

Ahtisaari toimii maailman konfliktien ratkaisuun apua tarjoavassa Elders-ryhmässä, johon kuuluu mm. Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan sekä rauhan nobelisti Desmond Tutu. Ryhmä tavannee Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman keväällä Lähi-idän rauhanneuvottelujen merkeissä.

Ykkösaamussa Ahtisaari lähetti jouluterveiset presidentti Obamalle.

- Toivon, että hän alkaisi ansaita omaa rauhan Nobeliaan ja keskittyisi Lähi-idän rauhanneuvotteluihin.

Kiinalla avaimet Koreoiden kriisiin

Koreoiden viime viikkoina kiristyneiden suhteiden selvittelyn Ahtisaari jättäisi Kiinan harteille.

- Tämä on Kiinalle tilaisuus osoittaa, että se pystyy toimimaan vastuullisena suurvaltana. En näe että kukaan muukaan pystyisi tilanteeseen vaikuttamaan. Tärkeintä on, että muut osalliset maat eivät halua tilanteen eskaloituvan, sanoi Ahtisaari.

Suomella edellytyksiä rauhanvälityksen suurmaaksi

Ahtisaari sanoi myös tukevansa pääministeri Mari Kiviniemen ja ulkoministeri Alexander Stubbin ajamaa hanketta nostaa Suomi merkittäväksi tekijäksi kansainvälisessä rauhanvälityksessä.

- Suomella on erinomainen maine rauhanturvamaana. Maineemme on aktiivinen, rauhanturvatoimintaan keskittyvä ja näin ollen voimme hyvin laajentaa toimintaa myös konfliktien selvittämiseen.

- Sen paremmin Martti Ahtisaari kuin Pekka Haavistokaan eivät ole mitään ihmemiehiä. Me olemme saaneet tilaisuuden näyttää, että osaamme sovitella. Tälläisiä ihmisiä tunnen paljon Suomessa, Ahtisaari totesi.

Euromaiden kriisiin valoa

Perjantaina päättyneessä EU:n huippukokouksessa tehtyjä päätöksiä euromaiden talouden pysyvän kriisinhallintajärjestelmän luomisesta Ahtisaari pitää hyvänä uutisena euroalueen selviytymisen kannalta. Samalla hän arvosteli SDP:tä siitä, että puolue äänesti Kreikan ja Irlannin tukipakettia vastaan.

- Olisi ollut hyvä, että olisimme voineet olla yhtenäisiä näissä kysymyksissä. Tämä kriisi koskee kaikkia. ja vaikka emme pitäisikään viimeaikaisesta kehityksestä, niin kriisi täytyy hoitaa.

Ahtisaari sanoi myös olevansa yllättynyt ja huolestunut EU-maiden harmaan talouden määrästä.

- Kyllä minut yllätti se että OECD:n raportin mukaan harmaan talouden osuus on esimerkiksi Baltian maissa 30 prosentin tuntumassa, ja meilläkin noin 15 prosentin luokkaa. Se tarkoittaa että menetämme koko ajan verotuloja.

Keinoksi harmaan talouden suitsimisessa Ahtisaari esitti mm. EU-tukien pienentämistä maissa, joissa harmaa talous on yleistä.

Lähteet: YLE Uutiset