Joulusaunaperinne on vanhempi kuin joulu

Saunan syntyhistoria ulottuu suomalaisessa kulttuurissa kristinuskoa pidemmälle. Vuosituhantisen perinteen synnystä ei edes ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen sauna oli maassa oleva, lämmitetty kuoppa.

Vanha sauna talviasussaan Parikkalan Saarella. Kuva: Jussi Laukkanen, Parikkala

Sauna on suomalaiselle kirkko, apteekki, kylpylä ja nuorisotila, sanoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Nirkon mukaan sauna on ollut kulttuurissamme varsin kauan läsnä. Tarkkaa syntymää saunalle tuskin kukaan tietää. Sanana sauna tarkoittaa maakuoppaa tai poteroa, joka on lämmitetty.

Sauna liittyy kuitenkin läheisesti suomalaisuuteen ja kylmään ilmastoon, sillä sauna on kätevä tapa lämmittää ja lämmetä, sanoo Juha Nirkko.

Joulu ja sauna kuuluvat yhteen

Juhlapyhien viettoon on perinteisesti kuulunut työnteon lopettaminen, hieman paremman ruuan syöminen ja puhdistautuminen.

Suomessa puhdistautuminen tarkoittaa luonnollisesti saunaa, ja saunomisessa erityisesti juhlien aattopäivä on korostunut. Joulu- ja juhannusaattoon kuuluu sauna, sekä lisäksi Tapaninpäivään.

Ennen muinoin saunakulttuuri liitettiin kekriin ja talvipäivänseisaukseen. Nykyisen joulusaunakulttuurin katsotaan alkaneen näistä juhlista.

Saunassa kuuluisi aattona käydä ajoissa, iltapäivän aikana, sanoo tutkija Juha Nirkko.

- Ensin saunoo talonväki sitten henget, etteivät vainajat vihastuisi, tarinoi Nirkko.

Perinteen mukaan haltijoita, tonttuja ja suvun vainajia kunnioitetaan ja heillä on oma vuoronsa saunassa. Tähän perustuu myös jouluisin pöydälle jätettävän ruuan perinne, kertoo Juha Nirkko.

Joulusaunomiseenkin liittyy rituaaleja

Saunan voi löytää nykyisin kaikenmuotoisena, -kokoisena ja kaikenlaisiin tiloihin tehtynä. Minkälaisia saunatapoja siellä noudattaa on tutkijan mukaan itsestä kiinni.

- Jouluna saunassa on perinteen mukaan tapana käydä ajoissa. On myös vanha tapa heittää olutta kiukaalle ja edistää näin seuraavan vuoden hyvää satoa. Saunassa on saatettu myös lukea pieni loitsu tai rukous ja pyytää samalla henkistä puhdistusta samalla kun puhdistaudutaan maallisista lioista, kertoo tutkija Juha Nirkko.

Nirkon mukaan oluen kiukaalle heitolla on pitkät perinteet.

- Tiettävästi kiukaalle on joskus heitetty myös väkevämpiä aineita, ainakin jos on uskominen Aleksis Kiven Seitsemää veljestä. Tällä on ollut ehkä enemmän uskomuksellinen merkitys, kun on koetettu ennustaa hyvää vuotta ja vaikuttaa satonäkymiin, naurahtaa Juha Nirkko.

Sauna on vanha suomalainen perinne, vanhempi kuin joulu, tietää tutkija Juha Nirkko kertoa.

- Kristinuskoa ei ole ollut täällä vielä tuhattakaan vuotta, mutta saunottu on kyllä tavalla tai toisella jo tuhansia vuosia, sanoo Nirkko.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko on julkaissut aiemmin tänä vuonna kirjan SAUNA - pieni perinnekirja.