Rauhanturvaajien jälkitraumaattiset stressioireet tunnistetaan

Suomalaiset rauhanturvaajat saavat nyt parempaa kotiutumisapua kuin vielä pari vuotta sitten, kiittelee Rauhanturvaajaliitto. Jälkitraumaattiset stressioireet voivat tulla jopa vuosia kriisialueelta kotiutumisen jälkeen, joten liiton mielestä on tärkeää, että ammattiapua on saatavissa pitkänkin ajan jälkeen.

Kotimaa
Suomalaisten rauhanturvaajien Pasi-ajoneuvo Afganistanissa
YLE

Afganistanista kotiutuneet saksalaiset rauhanturvaajat kertoivat maanantai-illan A-Studiossa avoimesti siitä, kuinka he näkevät yhä mielessään kuvia sodasta, eristäytyvät jopa vaimoistaan ja ovat hautoneet itsemurha-ajatuksia.

Miehet kärsivät jälkitraumaattisista stressioireista. He kehottivat samoilla alueilla palvelleita suomalaisia puhumaan ongelmista, ja varoittivat tekemästä samoja virheitä kuin Saksassa on tehty.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Holma sanoo, että Suomessa on tapahtunut edistystä sen jälkeen kun liitto ja puolustusvoimat alkoivat kaksi vuotta sitten järjestää kotiutujille Porin Prikaatissa palautetilaisuuksia.

- Niissä tapauksissa kun selkeästi pystymme osoittamaan, että tässä on kysymys vakavammasta tapauksesta, johon ei vertaistuki riitä, meillä on sitten yhteydet puolustusvoimiin. Me tiedämme kenelle soitamme ja yritämme löytää näille henkilöille apua. Tämä on nyt koko ajan kehittymässä ja liitto on aika tyytyväinen, että tämä kehitys on lähtenyt tälle tielle.

Rauhanturvaajaliiton psykososiaalisen tuen koordinaattorin Hannu Piispasen mukaan tutkimuksissa on todettu, että 2 - 5 prosenttia kotiutuvista kärsii jälkitraumaattisen stressin oireista.

- On erilaiset univaikeudet, nukahtamisvaikeudet. Tunteet voivat mennä ihan laidasta laitaan. Sitten semmoinen yleinen ärtyneisyys, suuttumiskynnys, on madaltunut. Voi olla alavireistä, masentunutta käyttäytymistä, ehkä irrallisuuden tunnetta.

Avuntarpeessa olevien määrää ei tiedetä. Rauhanturvaajaliiton tukipuhelimeen tulee vuosittain satakunta puhelua, mutta aina kyse ei ole vakavista tapauksista.

Jälkioireet voivat tulla useiden kuukausien, jopa vuosien jälkeen kotiutumisesta, eikä kotiutunut itse välttämättä huomaa muuttuneensa. Piispanen kehottaa läheisiä soittamaan liiton tukipuhelimeen tai esimerkiksi Porin Prikaatin sosiaalikuraattorille.

- Läheinen ihminen tunnistaa sen, jos on hirveän erilainen kotiin palatessa kuin lähtiessä. Silloin kannattaa asiaa käydä läpi ja puhua, ja mahdollisesti ottaa yhteyttä ammattihenkilöihin.

Lähteet: YLE Uutiset