Hyvä sisäinen kello on parempi kuin herätyskello

Monilla ihmisillä on kyky herätä haluamaansa aikaan ilmaan herätyskelloa. Terveyden aikabiologiaa tutkinut ylilääkäri Timo Partonen toteaa, että osa ihmisistä pystyy hyödyntämään sisäistä kelloaan kuin oikeaa herätyskelloa. Sisäinen kello ei kuitenkaan herätä ellei sitä ole sen kanssa erikseen sovittu.

sisäinen kello
Riittävä uni on ihmiselle välttämättömyys.
Creative Commons: flickr.com palvelusta käyttäjältä: planetchopstick

Kaikilla ihmisillä on sisäinen kello. Suurin osa ihmisistä ei välttämättä huomaa oman kellonsa tikittämistä. Sisäinen kello tarkkailee ympäristöä ja valmistelee elimistöä sopeutumaan muutoksiin. On kyseessä sitten päivän vaihtuminen yöksi tai vuodenajan vaihtuminen talvesta kevääseen, sisäinen kello auttaa sopeutumisessa.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkärin Timo Partosen mukaan suuri osa sisäisen kellon toiminnasta pysyy ihmisiltä piilossa, mutta joillakin ihmisillä on kyky hyödyntää sisäistä kelloaan.

- Kaikilla ihmisillä ei sitä ominaisuutta ole, että pystyy heräämään haluamaansa aikaan. Joillakin ihmisillä kuitenkin sisäinen herätyskello on hyvin tarkka. Se vaatii kuitenkin sen, että edellisenä iltana täytyy mielessään käydä läpi sitä, että mihin aikaan aamulla haluaa herätä, kertoo Partonen.

- Perinpohjaista syytä joidenkin ihmisten sisäisten kellojen tarkkuuteen ei vielä tiedetä. Todennäköisesti kyseessä on synnynnäinen piirre. Jos ihminen pysyy terveenä myös piirre pysyy toimivana ja joustavana. Sisäisen kellon toiminnasta tiedetään kuitenkin, että vanhemmiten sen toiminta alkaa häiriintyä, hän lisää.

Sisäinen kello raksuttaa nukkuessakin

Suurin osa ihmisistä herää arkiaamuihinsa tutun herätyskellon päristessä yöpöydällä. Osa ihmisistä aukaisee silmänsä kuitenkin joka aamu haluamaansa aikaan, pari minuuttia ennen herätyskellon soimista.

Ylilääkäri Partosen mukaan aivojen primitiivisimmillä alueilla, Hypotalamuksessa sijaitseva keskuskello lähettää heräämisviestin poimittuaan riittävästi viestejä ympäristön muutoksista.

- Keskuskello poimii tietoja muun muassa ulkoilman valoisuudesta. Valon ja pimeän vuorottelu on hyvin tärkeä aikamerkki elimistölle.

- Sisäinen kello ei suinkaan lopeta toimintaansa ihmisen nukkuessa. Elimistö mittaa aikaa myös nukkumisen aikana. Kun kello poimii riittävästi ärsykkeitä, hermosolut alkavat herätellä haluttuun aikaan, summaa Partonen.

Lähteet: YLE Lahti / Vihtori Koskinen