Ulkomaalaiset pyrkivät yrittäjinä töihin

Ulkomaalaiset työntekijät ovat alkaneet tarjoutua Suomeen töihin itsenäisinä yrittäjinä. Työnantajalle yrittäjä tulee palkansaajaa halvemmaksi, koska hän huolehtii itse muun muassa eläketurvastaan. Keinotekoinen yrittäjyys on jo suuri ongelma muualla Euroopassa, esimerkiksi Italiassa ja Hollannissa.

Kotimaa
Siivooja kiiltävän lattian kimpussa.
YLE

Moni ulkomaalainen olisi valmis tulemaan töihin suomalaiskollegaa halvemmalla. Työehtosopimukset eivät kuitenkaan salli palkkojen polkemista, ja pimeitä työntekijöitä koitetaan saada satimeen. Uusi porsaanreikä onkin, että ulkomaalaiset työntekijät pyrkivät yrittäjinä työhön.

Väkeä olisi tulossa muun muassa Itä-Euroopasta, kertoo SAK:n edunvalvontapäällikkö Niklas Elomaa.

- Puolassa on selvästi ollut havaittavissa ihan organisoitua yrittäjähaalintaa erityisesti rakennusalalle ja metalliteollisuuteen. Puolassa tehdään heistä yrittäjiä, ja sitten heidät lähetetään tänne Suomeen yrittäjästatuksella.

Eläketurva voi jäädä maksamatta

Yrittäjä tulee työnantajalle tavallista työntekijää halvemmaksi, koska hän hoitaa itse sosiaaliturvamaksut, eläketurvamaksut ja työttömyysvakuutukset. Yrittäjä voisi lisätä nämä laskuunsa, mutta käytäntö voi ulkomaalaisten kohdalla olla toinen. Välttämättä maksuista ei huolehdi kukaan. Lisäksi yrittäjän palkkiokin on sovittavissa.

- Jos samalla tuntihinnalla sitten tarjotaan töitä, niin kyllähän siinä aikamoinen ero on suomalaiseen työn hintaan, Elomaa sanoo.

Pahimmillaan tulokas ei tiedä, mitä yrittäjyys tarkoittaa. Näin voi olla ainakin silloin, kun työntekijä on tulossa kaukaa EU:n ulkopuolelta.

Työehtoja poljetaan laajasti

Varsinkin 90-luvun laman tienoilla jotkut työnantajat koittivat värvätä kotimaistakin työvoimaa palkkatyöstä puolipakolla yrittäjiksi. Esimerkiksi kampaajien vuokratuolit kampaamoliikkeissä ovat sittemmin vakiintuneet yleiseksi käytännöksi.

Rakennusliiton mukaan Suomessa suurin ongelma on pimeä työnteko. Keinotekoinen yrittäjyys on kuitenkin suuri ongelma monissa muissa Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Hollannissa.

- Euroopassa on miljoonia niin sanottuja itsensä työllistäjiä, jotka ovat käytännössä nettopalkalla tekeviä lähes pimeitä työntekijöitä, sanoo Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas.

Hän korostaa, ettei liitolla ole mitään yritystoimintaa vastaan.

- Kun siihen liittyy ulkomaisen halpatyövoiman tänne tuonti, niin ei siinä mitään todellista yrittämistä ole, vaan se on ihmisten hyväksikäyttöä.

Suokas moittii, että EU:n vapaa liikkuvuus on levinnyt käsiin.

- Sosiaaliturvasäännökset eivät toimi, eikä verotus. Työehdot poljetaan maassa kuin maassa. Tällä hetkellä tilanne on pois lapasesta, voi sanoa jokaisessa Euroopan maassa.

Lähteet: YLE Uutiset / Hannele Muilu