Talvisodan muistamiseksi ulkoilmateatteria Porvoossa

Talvisotaa muistava kiitosjuhla veteraaneille jatkuu Porvoossa. Kokonniemessä esitetään tammikuun viikonloppuina näytelmäkuvaelmaa Kollaan tapahtumista vuosilta 1939-40. Ulkona esitettävällä elämysnäytelmällä halutaan välittää sodan todellisuutta mahdollisimman autenttisissa puitteissa.

sota

Porvoon Kokonniemen talvinen miljöö on muuntunut vauhdilla lähes autenttisiksi Talvisodan tapahtumakentiksi.

Puita on katkeillut ja aseet paukkuvat. Maastossa on nähtävissä monella tavoin taistelun jäljet.

Talvista teatteria seuraavan yleisön ei tarvitse kuitenkaan pelätä paikalleen paleltumista, sillä heidän osansa näytelmässä on toimia täydennysmiehinä. Joukot jaetaan porteilla, jonka jälkeen he kulkevat läpi erilaisten tapahtumakenttien kohti varsinaista taistelunäytöstä.

Teatteria veteraanien kunnioittamiseksi

150 henkisen tuotantoryhmän toteuttama näytelmä on syntynyt tekijöidensä tarpeesta.

Ohjaaja-tuottaja Janus Putkonen kokee veteraanien muistamisen jopa velvollisuudekseen.

-Kyllä nyt on se aika, jolloin on tärkeätä muistuttaa mieleen meidän kansan historian merkityksellisimmät haasteet ja niistä selviäminen, sanoo Putkonen. Ja kyllä kiitos on se ainoa järkevä sana tähän tilanteeseen.

Sodan tapahtumista vaettiin vuosikymmeniä ja moni veteraani on kärsinyt sotamuistoista yksin mielessään. Näytelmällä halutaan kannustaa nyt jakamaan ne kokemukset, joista vaiettiin pitkään.

Talvisota-näytelmässä mukana oleva näyttelijä Antti Launonen ei myöskään ole kuullut juurikaan sotatarinoita.

-Nyt on vielä mahdollisuus kuulla tarinoita heidän itsensä kertomana, toteaa Launonen. Se olisi äärimmäisen mielenkiintoista ja myös kallisarvoista siksi, että voisimme ymmärtää heitä.

Ymmärrystä tarvitaankin, koska veteraaneilla on kannettavanaan sotakokemuksien lisäksi sodan jälkeisen väestön väheksyntä.

Näytelmässä esiintyvä ja kunniatehtävää kantava veteraani Aimo Nokelainen tietää, kuinka raskasta on ollut elää sodan taakka harteillaan.

-Rintamalla olleet joukot eivät saaneet sodan jälkeen minkäänlaista arvostusta. Sitä oli niin kuin kolmannen luokan kansalaisia, hän kertoo liikuttuneena. Nyt vasta 90-luvulla on alkanut tulla arvoa ja mekin, jotka vielä olemme hengissä niin olemme ihmisiä, tiivistää Nokelainen kokemaansa.

Uutta ja kokeellista teatteria vapaaehtoisten innolla

Lähes koko tuotantoryhmä koostuu vapaaehtoisista. Heidän joukossaan on myös Aimo Nokelainen, 83-vuotias jatkosodan kokenut veteraani. Nuorin tuotantoon osallistuva on 3-vuotias pikkulotta.

Tuottaja-ohjaaja Janus Putkonen kertoo, ettei hän ole pyytänyt ketään mukaan näytelmään. Kaikki mukana olevat ovat itse ilmoittautuneita ja heille on laadittu roolit ja tehtäviä näytelmässä.

Näytelmällä on esityksiä koko tammikuun, aina lauantaisin ja sunnuntaisin.

Tärkeimmäksi tehtäväksi näytelmälle Janus Putkonen mainitsee kiitoksen välittämisen jatkuvasti harvenevalle sotiemme veteraanien ja lottien joukolle.

-Vielä heitä on. Oma vilpitön toiveeni on se, että myös nämä vanhukset voisivat nukahtaa rauhallisin mielin, sillä sodan uhreja ei ole unohdettu, hän lausuu vakavana.

-Tärkeää on tietysti myös kertoa nuoremmille katsojille siitä, mitä heidän isänsä ja isoisänsä ovat kokeneet. Ja siitä, minkälainen Suomi oli vain muutama vuosikymmen sitten, toteaa Putkonen.

Lähteet: YLE Helsinki / Anne Savin