Mielikuvitus luo mukavan kaverin

Monella lapsella on näkymättömiä ystäviä, mielikuvituskavereita. Näkymätön ystävä voi olla eläin, sankari tai muuten vain kiva seuralainen. Millaisia ystäviä Oskarilla, Aililla, Villellä ja Siirillä on?

terveys
YLE / Petra Haavisto

Oskarin äiti kertoo, että Oskarilla oli 4-vuotiaana mielikuvituskavereita, kun kotona muut lapset olivat paljon nuorempia.

- Se alkoi siitä, että vanhempi serkku Jani oli autossa kyydillä kerran. Se oli jotenkin jännä juttu Oskarille. Sen jälkeen hän muisti, että hänellä on monta Jani-nimistä kaveria. Lopulta heitä oli yhdeksän ja he asuivat vastapäisessä metsässä. Jossain vaiheessa Janit muuttuivat, kun tarina eli. Janit olivat intiaaneja, jotka joka aamu tulivat metsään töihin. Lopulta Oskari kertoi heistä juttuja harvemmin ja he jäivät pois mielestä, kertoo Oskarin äiti.

Fretti, papukaija, koiria, heppoja...

Alakoululainen Aili kertoo mielikuvituseläimistään:

- Minulla on yksi fretti. Sen nimi on Astrid ja se on viikon vanha. Minulla on myös papukaija, sen nimi on Lola ja sekin on viikon vanha. Minulla on kolme koiraa. Yksi niistä on kultainen noutaja, jonka nimi on Heli ja se on kaksi vuotta. Sitten on englannin kääpiöterrieri, joka on Inkivääri tai Inki nimeltään ja se on yksivuotias. Sitten minulla on yksivuotias siperianhysky, jonka nimi on Sohvi. Sitten minulla on neljä heppaa, joiden nimet ovat Laku, Marianne, Suklaa ja Toffee.

Joskus Ailin mielikuvitusystävät voivat karata. Niitä täytyy sitten etsiä ja ne löytyvät aina jostain. Mielikuvituskoirien kanssa voi leikkiä ja käyttää niitä pihalla. Heppojen kanssa voi ratsastaa. Papukaijaa voi pitää vapaana. Illalla fretti pitää laittaa häkkiin.

Aili viettää mielikuvitusystävien kanssa tosi paljon aikaa. Ilman heitä ei olisi näin hauskaa, pohtii Alli.

- Paras heistä on ehkä koira Diana. Se tottelee tosi hyvin, eikä tee kenellekään mitään pahaa. Toinen näkymätön koira kyllä hyppäsi Dianan päälle ja puri. Sitten Dianaa piti hoitaa.

Koira unohtui kotiin

9-vuotiaan Siirin äiti kertoo, kuinka mielikuvitusmaailma voi joskus tempaista täysin mukanaan.

- Juuri sovimme tyttären kanssa, että hän vie koiraa lenkille. Hän puki siinä eteisessä ja ovi kävi. Menin sitten katsomaan ja huomasin, että koira olikin jäänyt kotiin. Soitin tyttärelleni, että lähdit sitten lenkille, mutta koira jäi kotiin. Tyttö naurahti, että "voi ei, taisin keskittyä liikaa mielikuvituskoiriin. Tulen hakemaan koiran mukaan".

Agentti VX oli esikuva

Nyt jo nuori mies Ville muistelee, kuinka hänellä oli lapsuudessa hyvä ystävä ja sankarikaveri nimeltä Agentti VX.

- Hän oli paras kaverini. Leikin hänen kanssaan ja rakensin majoja, teimme erilaisia ansoja. Hän kertoi minulle tarinoita asioista, joita hän oli tehnyt. Hän oli tosi nokkela ja viisas. Sellainen minäkin halusin aina pienenä olla. Hän matkusti minun kanssani joka paikkaan.

Agentti VX:n tehtävä oli ottaa rikollisia. Ville muistaa, että hän keksi Agentin kanssa, että joku pelottavan näköinen ihminen oli rikollinen, joka piti yrittää ottaa kiinni.

Ville muistelee, että hän oli Agentti VX:n kanssa kaveri monta vuotta. Sitten Agentti meni avaruuteen sellaiselle tehtävälle, ettei hän ole vieläkään tullut takaisin.

- Olihan se hyvä, kun oli ystävä, ettei tarvinnut olla koskaan yksin. Hän kertoi iltasella tarinoita, kun piti mennä aikaisin nukkumaan. Nyt ajattelen, että oli hyvä, että oli sellainen kaveri. Vieläkin Agentti VX on vanhassa muistissa sankari ja ystävä, vaikka mielikuvitusystävä onkin, analysoi Ville.

Lähteet: YLE / Keski-Pohjanmaa