Luontokuvien manipuloinnille halutaan pelisääntöjä

Parantuneen teknisen laitteiston takia luontokuvauksesta on tullut Suomessa yhä suositumpi harrastus. Samalla kuvien muokkaamisesta on tullut arkipäivää. Luontokuvaajat pohtivatkin, missä määrin otoksia saa manipuloida.

Kotimaa
Pöllö huurteisella oksalla.
Yle

Kunnianarvoisa BBC joutui äskettäin kiperään tilanteeseen- yhtiön masinoiman arvostetun luontokuvakilpailun voittajateosta kun epäillään lavastetuksi. Wildlife Photographer of the Year-kilpailussa palkittu loikkaava susi ei ilmeisesti ollutkaan villieläin. Tapaus herätti huomiota Suomessakin.

- Kun kilpailu on kovaa ja kuvatarjonta tällä hetkellä todella massiivista, voi kuvaajalle tulla sellainen olo, että jos nyt jotenkin saisi tehtyä vähän paremman kuvan kuin tuo toinen, puheenjohtaja Esa Mälkönen Suomen Luonnonvalokuvaajista toteaa. - Susikuvaajan motiivina voi olla puhdas kunnianhimo, mutta samalla hän on voinut viedä palkinnon sellaiselta henkilöltä, jolle se muutoin kuuluisi.

Lisäviilaukset ok

Suomessa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä ammattilais- ja 10 000 harrastajaluontokuvaajaa. Yleisenä odotusarvona suomalaisillekin luontokuville on, että niiden kohteet ovat villieläimiä ja maisemat aitoja.

- Kyllähän jokainen saa tietysti omille kuvilleen tehdä mitä haluaa, mutta jos lähettää niiitä kilpailuihin tai myy tai yleensä laittaa johonkin näytille niin silloin pitää mainita, onko kyseessä villieläin vai tarhattu yksilö, lintujentarkkailija Tomi Muukkonen sanoo.

- Jos Suomessa esimerkiksi näkee hyvän ilveskuvan, niin se on yleensä kuvattu eläintarhassa.

Kotimaisessa Vuoden luontokuva-kilpailussakin jouduttiin äskettäin diskaamaan kaksi kuvaa, joita oli käsitelty yli sallitun rajan. Suomen luonnonkuvaajien yhdistyksessä kuvien manipuloinnista onkin tehty eettiset säännöt

- Hyväksyttävyyden raja menee siinä, että värisävyjä voi kyllä muuttaa, terävyyttäkin voi muuttaa, mutta jos lähdet sitten poistamaan kuvasta elementtejä, esimerkiksi rakennuksen sieltä, tai linnun taustalta tai vastaavaa, niin se muuttaa sen kuvan luonteen toiseksi, Esa Mälkönen kertoo.

Valokuvia manipuloitu kautta aikain

Sinänsä luontokuvien manipuloinnissa ei ole mitään uutta. Jo 1800-luvulla hylkeenpyyntikuvia saatettiin esimerkiksi lavastaa siten, että jäälautalle asetettiin mytyksi kuvaajan takki, jota metsästäjä sitten tähtäsi aseella.

- Myös Suomessa on ollut tilanne, jossa valokuvaaja kuvasi täytetyn suden ja kirjoitti lehteen tarinan, jonka mukaan kuvassa oli aito susi, Esa Mälkönen muistelee.

Sommittelu on kaiken a ja o

Mutta millaisessa luontokuvassa silmä sitten lepää?

- Sommitteluhan on kaikki kaikessa. Jos kuvaa ei pysty edes jälkikäteen sommittelemaan siten, että se on tasapainoinen, niin kuva ei toimi, Tomi Muukkonen summaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Jussi Mankkinen