Kauppa on politiikkaa

Melko yleisesti katsotaan, että Suomella ei ollut kylmän sodan aikana mahdollisuutta kieltäytyä kauppapoliittisesta ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta Yhdysvaltain kanssa.

Kotimaa
Puolustusvoimat

Suomalaiset yritykset eivät kenties olisi saaneet tarvitsemiaan tärkeitä komponentteja tai kehitystyöhönsä tarvitsemaansa huipputekniikkaa ja supertietokoneita, jos Neuvostoliiton-kauppaa ei olisi rajoitettu.

Asiaa on kuitenkin tutkittu hyvin vähän ja tärkeimmät asiakirjat ovat salassa vielä ainakin kolme vuotta. Sen vuoksi ei tarkkaan tiedetä, kuinka pitkälle Suomi joutui nöyrtymään, joustettiinko tärkeistäkin periaatteista, oliko mukautumisesta kenties haittaa muissa asioissa ja mikä merkitys myöntyväisyydellä oli Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiin suhteisiin.

Yhdysvalloille kauppapolitiikkaa oli ja on joka tapauksessa myös tärkeä kahdenvälisten suhteiden poliittinen koetinkivi. Yhdysvaltain asiainhoitaja James Ford Cooper totesi jo Cocom-keskustelujen alkuvaiheessa 1984 enteilevästi:

- Ongelmaa ei tulisi tarkastella pelkästään teknisenä kysymyksenä, vaan osana Yhdysvaltojen ja Suomen kokonaissuhteita.

Vientirajoitukset ja asekaupat olivat kylmän sodan aikana ulkopoliittisten suhteiden tärkeä kuumemittari, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

Suomi on käynyt jo pitkään neuvotteluja uusien maataisteluohjusten hankkimisesta Horneteihin. Yhdysvaltain toivotaan päättävän tämän vuoden aikana, vallanvaihdoksen jälkeen, minkä aseen se Suomelle sallii ja luovuttaa. Sen jälkeen voidaan päätellä yhtä ja toista suhteiden nykytilasta, vaikka ei välttämättä kaupan kaikista ehdoista.

Lähteet: Olli Ainola