Saamelaisneuvosto lainasi metsärahaa

Metsänhakkuita vastustava Saamelaisneuvosto lainasi rahaa Utsjoen yhteismetsältä. Yhteismetsän varat ovat peräisin metsänhakkuista.

Saamelaisneuvosto

Saamelaisneuvosto otti toimintaansa varten kymmenien tuhansien euron lainan Utsjoen yhteismetsältä. Saamelaisneuvoston puheenjohtajan Pauliina Feodoroffin mukaan lainaa otettiin, koska järjestön kassavarat olivat loppumassa vuoden vaihteessa.

Utsjoen yhteismetsä tienasi lainaamansa rahat metsänhakkuilla. Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Pauliina Feodoroff ei pidä metsärahan lainaamista epäeettisenä.

-Jos me alamme miettimään mikä on eettinen toimija, jolta voi ottaa rahaa lainaa, niin sitten meidän pitää kokonaan jättäytyä pankkijärjestelmän ulkopuolelle, Feodoroff toteaa.

Aiemmin toimintaa rahoitettiin pankkilainalla

Feodoroffin mukaan myös pankkilainan ottaminen olisi yhtälailla arveluttavaa, kuin lainata rahaa Utsjoen yhteismetsältä.

-Pankit rahoittavat jossakin muodossa kaivosteollisuutta tai kansainvälistä asekauppaa, joita Saamelaisneuvosto vastustaa myös.

-Valitsimme kolmesta pahasta pienimmän. Vaihtoehtoina oli lopettaa neuvoston toiminta kolmeksi kuukaudeksi rahapulan vuoksi, ottaa lainaa pankista tai lainata rahaa paikalliselta toimijalta, Feodoroff sanoo.

Saamelaisneuvoston puheenjohtajan Pauliina Feodoroffin mukaan järjestö on kassavarojen puutteessa ottanut lainaa useana vuonna peräkkäin.

Saamelaisneuvoston pääsihteerin Maria-Sofia Aikion mukaan neuvosto ajautui kassakriisiin joulu-tammikuussa siksi, että osa järjestön viime vuotisista toiminta-avustuksista on vielä saamatta.

Pääosa Saamelaisneuvoston toiminta-avustuksesta tulee Pohjoismaiselta ministerineuvostolta. Ministerineuvosto maksaa toiminta-avustukset vasta kun järjestö on hyväksynyt viime vuotisen tilinpäätöksen.

Saamelaisneuvoston budjetti on vuosittain noin 700 000 euroa. Saamelaisneuvosto on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten järjestöjen yhteistyöjärjestö.

Lähteet: YLE Lappi