1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Japanin keisari juhlii 20-vuotista vallassaoloaan eripuraisen hovin varjossa

Japanin keisari Akihito juhlii 20-vuotista vallassaoloaan vaisuissa tunnelmissa. Sairastumiset ja huhut riidoista varjostavat maailman pitkäaikaisinta monarkiaa.

Ulkomaat
Japanin keisari Akihito (oik.), kruununprinssi Naruhito (kesk.) ja prinsessa Masuko (vas.) tervehtivät ihmisiä keisarillisen palatsin parvekkeelta 2. tammikuuta.
Japanin keisari Akihito (oik.), kruununprinssi Naruhito (kesk.) ja prinsessa Masako (vas.) tervehtivät ihmisiä keisarillisen palatsin parvekkeelta 2. tammikuuta.Everett Kennedy Brown / EPA

Kun keisari Akihitosta tuli Japanin 125. keisari kaksikymmentä vuotta sitten, harva olisi arvannut miten mutkikkaaksi keisariperheen elämä muuttuisi. Keisariperheessä yksi jos toinenkin on sairastumiseen asti stressaantunut ja perheen sisäiset kahnaukset vuotavat japanilaisten viikkolehtien palstoille.

Keisari Akihito täytti joulun alla 75 vuotta, mutta peruutti syntymäpäivänsä lehdistötilaisuuden sekä muutamia virallisia velvollisuuksiaan. Syynä oli korkea verenpaine ja suolistoverenvuodot. Keisarillisen hovitoimiston johtaja Shingo Haketa kertoi keisarin mieltä painavan keisarihuoneen tulevaisuus. Keisari on aiemmin sairastanut myös eturauhassyövän.

Viime vuonna puolestaan keisarinna Michiko kärsi sisäisistä verenvuodoista ja miniä, kruununprinsessa Masako on viitisen vuotta sairastanut masennusta.

Japanin keisariperhe on yksi maailman tiukimmin valvotuista instituutiosta. Sitä pitää tiukassa otteessaan keisarillinen hovitoimisto, joka on japanilaisessa yhteiskunnassa vaikutusvallaltaan vertaansa vailla. Hovin ote on niin tiukka, että perheenjäsenet jo oireilevat.

Muutoksen karvaat tuulet

Keisari Akihito teki nuorena miehenä historiaa, ja haki morsiamen hovin ulkopuolelta – ensimmäistä kertaa kautta aikain. Michiko oli vauraan teollisuussuvun tytär. Hovin paineet olivat jo silloin kovat. Michiko sairastui nuorena äitinä masennukseen ja menetti joksikin aikaa jopa äänensä.

Nuoripari yritti muuttaa hovin käytäntöjä ja kasvatti ensimmäistä kertaa keisarisuvussa itse lapsensa. Heillä on kolme lasta: kruununprinssi Naruhito, hänen nuorempi veljensä Akishino ja nuorin tytär Sayako, joka avioiduttuaan ns. tavallisen japanilaisen kanssa joutui jättämään keisarihuoneen.

Kruununperijä, esikoispoika Naruhito, 48, etsi pitkään puolisoa ja sai 1990-alussa suostuteltua vaimokseen Masako Owadan. Masako oli ulkoministeriön diplomaatti, kielitaitoinen, monia vuosia ulkomailla asunut moderni nainen. Mutta hovitoimisto näytti nuorikolle kaapin paikan. Ulkomaanmatkat kutistuivat minimiin ja elämästä tuli tarkasti kontrolloitua. Hänen tärkeimmäksi tehtäväksi näytti muodostuvan poikalapsen synnyttäminen – jatkaja monisatavuotiselle keisariperinteelle. Poikaa ei syntynyt, vaan vuonna 2001 Masako sai tytön, prinsessa Aikon.

Japanin nykyisen perustuslain mukaan vain mies voi nousta keisariksi. Historian aikana on ollut kymmenkunta naista valtaistuimella, ja kun kruununprinssin perheeseen ei 2000-luvulla poikaa kuulunut, alettiin keskustella nykylain muuttamisesta. Voisiko nainen nousta jälleen valtaistuimelle? Pääministeri Koizumi asetti jopa komitean pohtimaan ehdotusta lakimuutokseksi. Pian kuitenkin ilmoitettiin, että keisarin toisen pojan, prinssi Akishinon puoliso alkoi odottaa lasta. Puheet lakimuutoksesta hiljenivät raskausuutisen myötä. Ei ollut suuri yllätys, että prinsessa Kiko synnytti 40-vuotiaana syyskuussa 2006 pojan. Hisahito-prinssin odotetaan aikanaan nousevan valtaistuimelle perimysjärjestelmän mukaisesti. Näin on saatu lykättyä ongelmaa mahdollisesta naispuolisesta keisarista usealla vuosikymmenellä eteenpäin.

Jumalasta kansanmieheksi

Japanissa keisari on valtakunnan symbolinen johtaja vailla poliittista valtaa. Keisariperheen elämä täyttyy virallisista velvotteista: tapaamisista, matkoista, tilaisuuksista. He asuvat muurien sisällä Tokion keskustan muutamalla palatsialueella.

Japanissa televisio ja sanomalehdet vaikenevat sanattomien sopimusten mukaisesti keisariperheen ongelmista. Viikkolehdet ovat vapaampia, ja ne saattavat julkaista varsin villejäkin huhuja keisariperheestä. Mutta Japanissa ei tulisi kuuloonkaan brittiläistyyppinen kuningashuoneen riepottelu iltapäivälehtien sivuilla.

Nykykeisari Akihiton isän, Hirohiton, 62-vuotista hallintokautta varjostivat 1930-luvun ja toisen maailmansodan tapahtumat. Keisarillinen armeija teki hirmutöitä eri puolilla Aasiaa ja keisarin vastuusta on kiistelty. Japanin antauduttua elokuussa 1945 keisari Hirohito piti historiallisen radiopuheensa. Siinä hän ilmoitti, ettei olekaan auringonjumalattaren perillinen vaan tavallinen kuolevainen. Keisarin asema muuttui rajusti muutamassa minuutissa.

Keisari oli nostettu valtakunnan johtajaksi Meiji-uudistuksessa 1868. Siihen saakka keisarit olivat vuosisatoja olleet Kioton palatsissaan nukkehallitsijoita sotilasjohtajien eli shoguneiden hallitessa Japania.

Japanin ensimmäisen keisarin sanotaan olevan keisari Jimmu vuodelta 660 e.aa. Nyt vuosisatoja vanha instituutio yrittää sopeutua 2000-luvulle. Vaikuttaa siltä, että keisariperheen jäsenet itse mukautuisivat nykymenoon paremmin kuin ikiaikainen hovitoimisto.

Liisa Karvinen / YLE Uutiset

Lue seuraavaksi