Amerikkalaistutkimus palautti Lucrezia Borgian maineen

Myrkyttäjättärenä ja pahan naisen perikuvana historiaan jäänyt Lucrezia Borgia oli syytön puolisonsa kuolemaan ja muutoinkin paljon mainettaan parempi, kertoo tuore tutkimus.

kulttuuri
Bartolomeo Venezianon maalauksen uskotaan esittävän Lucrezia Borgiaa
Tekijänoikeus rauennut

Kalifornian yliopiston historioitsija Diane Yvonne Ghirardo kertoo, että vuosina 1480 - 1519 elänyt Ferraran herttuatar ei vastoin vanhoja oletuksia ollut kiinnostunut poliittisesta vallasta vaan ennemminkin liiketoimista.

Niillä hän hankki suuren omaisuutensa, jota aiemmin epäiltiin korruption hedelmiksi. - Borgian maine on klassinen osoitus siitä, että ihmiset löytävät mitä etsivät ja kokonaiskuva jää näkemättä, Ghirardo sanoo.

Hänen mukaansa historioitsijat ovat pitäneet Borgiaa sivistymättömänä, koska hänellä ei ollut taide- tai antiikkikokoelmia. - Koska hän oli nainen, tutkijat etsivät tietoja vain vaatteista, koruista tai koriste-esineistä. Heille ei tullut mieleenkään tutkia muita arkistoja, jotka kuitenkin olisivat olleet käytettävissä, Ghirardo kertoo omasta seitsenvuotisesta tutkimusprojektistaan Renaissance Quarterly -lehdessä.

Ghirardon mukaan Borgia alkoi hankkia maata talouden taantumassa, jonka vuoksi hän ei herttuattarenakaan voinut enää elää perintönsä varassa. Muutamassa vuodessa hänen maanviljelyksensä kasvoivat poikkeuksellisen suuriksi kenelle tahansa aikalaiselle ja etenkin naiselle. - Harva mieskään oli valmis panostamaan liiketoimintaansa yhtä paljon, Ghirardo sanoo.

Borgian mailla viljeltiin muun muassa ohraa, papuja ja pellavaa ja laidunnettiin karjaa, josta saatiin maitoa, lihaa, vuotia ja villaa. Borgialla oli myös viini- ja oliivitarhoja. - Hän oli todellinen liikenainen: hän hankki pääomalleen voittoa tuottamalla perustarvikkeita mahdollisimman pienillä kuluilla, Ghirardo sanoo.

Jo Borgian ensimmäisen liiketoimen asiakirjat ovat Ghirardon mukaan paljonpuhuvat. Borgian ensimmäisen puolison serkku Don Ercole d'Este luovutti Borgialle puolet Diamantiassa sijainneista maistaan, ison suoalueen. Vastineeksi Borgia paransi maat muun muassa ojittamalla ne. Omaa rahaa hänen ei tarvinnut käyttää lainkaan.

Ghirardon löytämät asiakirjat kertovat myös, että Borgia oli hyvin perillä kaupankäynnin, rajariitojen ja jopa senaikaisen insinööritaidon sanastosta. Löytyipä sellainenkin paperi, joka kertoo Borgian pantanneen kallisarvoisen rubiinikorun voidakseen ostaa lisää vesipuhveleita.

Lucrezia Borgian huonon jälkimaineen kanssa ristiriidassa ovat myös tiedot, joiden mukaan hän käytti saamistaan tuloista huomattavan osan pappien palkkioihin ja muuhun uskonnolliseen toimintaan. Ghirardi löysi myös selityksettä jääneitä menoeriä ja epäilee, että Borgialla saattoi olla avioliittojensa ulkopuolella syntynyt lapsi.

Ghirardi vertaa työtään yritykseen rakentaa täyttä kuvaa jonkun elämästä hänen luottokorttikuittiensa perusteella. - Paljon niistä selviää, mutta paljon jää pimentoon, hän sanoo.

Borgia kuoli synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin 39-vuotiaana. Kesti kolme vuosikymmentä ennen kuin kukaan yritti Pohjois-Italiassa hänen veroistaan maaprojektia.

Lähteet: YLE Uutiset