Kaupunginorkesteri aikoo näkyä ja kuulua

Hämeenlinnan kaupunginorkesterilla on aihetta juhlaan. 75-vuotisjuhlavuotta vietetäänkin näyttävästi ja kuuluvasti.

Hämeenlinnan kapellimestarikurssin maestrona toimi professori Jorma Panula. Kuva: YLE / Arttu Horttanainen

Hämeenlinnan kaupunginorkesteri aikoo järjestää tänä vuonna peräti yhdeksän konserttia, mikä on puolet enemmän kuin aiemmin.

Juhlavuoden tuomaa uutta on myös Hämeenlinnassa ensimmäistä kertaa järjestettävä kapellimestarikurssi, jota yleisökin pääsi seuraamaan. Kurssia vetää persoonalliseen tyyliinsä professori Jorma Panula.

Hänen ohjeensa nuorille kapellimestareille on "selvä lyönti ja ilmaisu, älkää puhuko liikaa, näyttäkää käsillänne".

Kapellimestarikurssi tuskin jää Hämeenlinnan viimeiseksi. Se on myös keino houkutella kaupunkilaisia tutustumaan orkesteriin ja madaltaa ihmisten kynnystä lähteä konserttiin. Ja yleisöä kapellimestarikurssilla riittikin runsaasti.

Orkesterin talous on edelleen tiukka, mutta ei aivan toivoton.

Intendentti Markku Jokisen mukaan tilanne on parempi kuin viisi vuotta sitten. Toisaalta:

– Ei meillä edelleenkään ole mitään varmaa tietoa tulevan vuoden, esimerkiksi tämän vuoden rahatilanteesta, mutta viiden vuoden takaiseen verrattuna tilanne on paljon parempi.

Pienelläkin on paikkansa

Markku Jokinen toivoo, että kaupunki suhtautuisi orkesteriinsa myötämielisesti. Pieniäkin orkestereita tarvitaan.

– Suuri orkesteri on suuri orkesteri, mutta jos ei oo rahaa, niin sitten on pienempi. Mutta soittaa pitää ihmisille, on paljon jokka haluaa, eikä ne aina tonne Helsingin kirkolle tuu, Jorma Panula muistuttaa.

Hämeenlinnan kaupunginorkesterissa usein vieraillut, Suomessa opiskeleva, unkarilainen viulisti ja kapellimestari Huba Holloköi puhuu myös pienten orkesterien puolesta.

Hänen mielestään pieni orkesteri on kuin työryhmä, jolla on oma dynamiikkansa. Isojen rinnalla tarvitaan pieniä, sillä pieni on paljon henkilökohtaisempi kuin suuri sinfoniaorkesteri.

– Minusta se voi antaa aika erilaisen ja hyvän atmosfäärin yleisölle, Holloköi pohtii.