Venäjä ei salli Katynin joukkomurhan tutkimista

Venäjän korkein oikeus on torjunut Puolassa Katynissa vuonna 1940 tehdyn puolalaisupseerien verilöylyn uudet tutkimukset.

Ulkomaat

Kymmenen Katynissa surmatun omaiset kampanjoivat sen puolesta, että Puolan ja Venäjän välejä edelleen hiertävät tapahtumat tutkittaisiin perinpohjaisesti. Omaiset vievät asian nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, kertoo heidän asianajajansa.

Venäjä lakkautti vuonna 2004 tutkimukset noin 22 000 puolalaisen upseerin kohtalosta.

Neuvostoliitossa virallinen totuus oli ollut, että he olivat kuolleet natsi-Saksan uhreina.Vuonna 1990 Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov myönsi, että neuvostojoukot olivat tappaneet puolalaiset vankinsa, joita he syyttivät neuvostovallan vihollisiksi.

Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin avasi Katynia koskeneet salaiset kansiot tutkijoille, mutta Vladimir Putinin presidenttiaikana ne suljettiin uudelleen.

Uusia tutkimuksia vaativien mukaan Venäjä on ollut Putinin presidentti- ja sittemmin pääministeriaikana aiempaa haluttomampi tutkimaan neuvostoaikaisia julmuuksia, ja tutkijoita, muun muassa ihmisoikeusjärjestö Memorialia, on vainottu. Memorialin johtajan Arseni Roginskin mukaan korkein oikeus pystyi tekemään torstaisen päätöksensä vain siksi, että sille oli poliittinen tuki.

Oikeus perusteli päätöstään muun muassa tapahtumien vanhentumisella neuvostolakien mukaan ja sillä, että kaikki syylliset ovat jo kuolleet. Omaisten olisi oikeuden mukaan pitänyt myös toimittaa DNA-todisteet siitä, että he ovat sukua Katynin uhreille.

Kymmenet tuhannet puolalaiset upseerit tapettiin huhti-toukokuussa 1940 eri puolilla Länsi-Venäjää ja Ukrainaa. Pahin paikka oli Katynin metsä Venäjällä lähellä Smolenskia. Uhrien joukossa oli upseerien lisäksi poliiseja ja siviilejä.

Lähteet: AFP