1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kehitysmaihin lähetetään yksityistä apua

Omaehtoinen avun lähettäminen kehitysmaihin yleistyy Suomessa. Rahaa tai tavaralähetyksiä toimitetaan kaukaisiinkin kohteisiin itse. Matkailu on lisääntynyt ja suomalaiset ovat solmivat aiempaa enemmän henkilökohtaisia kontakteja kehitysmaissa.

Kuva: Kiva.org

Eräs yksityisen avun antajista on Sabina Bergholm, joka viitisen vuotta sitten työskenteli Intiassa Jaipurin kaupungissa vapaaehtoisena paikallisessa orpokodissa.

- Intiassa ajattelin, että en voi palata Suomeen tekemättä mitään niiden Jaipurissa olleiden lasten puolesta, Bergholm kertoo.

Suomessa nainen perusti oman järjestön, I-Aidin, jonka kautta hän alkoi lähettää rahaa ystäviensä kanssa tuttuun orpokotiin. Nyt I-Aid on jo kasvanut ohi Bergholmin kavereiden, ja järjestöllä on jo yli 160 rahaa lahjoittavaa suomalaista kummia.

- Olisin voinut lahjoittaa rahaa myös olemassa olevien järjestöjen kautta. Luotan niihin. Mutta halusin auttaa niitä lapsia, jotka jo tunsin, Bergholm perustelee valintaansa.

Kaikki eivät perusta omaa järjestöään vaan avun antaminen on vain lyhytaikaista rahan tai tavaran lähettämistä.

Lähimmäisyys ei rajoitu naapurustoon

Yksityisen auttamisen suosio ei yllätä suomalaisten arvoja tutkinutta akatemiatutkijaa.

- Päinvastoin, olisin yllättynyt, jos auttaminen ei näkyisi teoissa, koska se on niin vahvana asenteissa, Anne Pessi sanoo.

Tutkija uskaltaisi nimetä tämänkaltaisen auttamisen jopa trendiksi.

- Tiedotusvälineistä saa helposti mallia kansainvälisistä suurlahjoittajista kuten Bill Gatesista. Ja suomalaisten arvot ovat muuttuneet siihen suuntaan, että auttamisen halu ei ole ainakaan häviämässä, Pessi sanoo.

Arvotutkimuksen perusteella kehitysmaihin omaa apuaan lahjoittavat ovat kaupungeissa asuvia nuoria ja nuoria aikuisia.

- He elävät aidosti globaalia arkea, jossa oma lähimmäinen ei ole välttämättä oma naapuri, vaan se voi olla kauempana, jopa kolmannessa maailmassa, Pessi sanoo.

Yksityisten avustusten lähettämisellä pitkät perinteet

Maailmanlaajuisesti tämä yksityisen rahan lähettäminen on tuttu ilmiö erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa.

- Heille rahan lähettäminen omille sukulaisille omaan synnyinmaahan on tavallista. Mutta kyllä sitä tekee moni suomalainenkin porukassa tai yksin, Kepan koulutussuunnittelija Tiina Kontinen sanoo.

Suomesta lähetettävän yksityisen avun määristä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan jäsenjärjestöistä voi saada tuntumaa asiaan. Kepan 270 jäsenjärjestöstä noin puolet on vapaaehtoisjärjestöjä - näistä järjestöistä suurin osan on syntynyt siten, että suomalainen on tavannut jossain kehitysmaassa jonkun ja avun antaja on vähitellen perustanut oman järjestönsä.

Kärsiikö osallistava yhteistyö lahjoitusten yleistymisestä?

Yksityisestä avusta kehitysmaihin tuskin vielä on kuitenkaan uhkaa suomalaisten järjestöjen tai valtion kehitysavulle.

Osa kehitysyhteistyön ammattilaisista kuitenkin pelkää, että yksityisen rahan lahjoittaminen muuttaisi kehitysyhteistyön jälleen pelkäksi hyväntekeväisyydeksi ja yhteistyö kehittyvien maiden kanssa häviää.

Oman järjestönsä perustanut Sabina Bergholm uskoo, että myös yksityinen apu menee tarpeeseen.

- Kehitysmaissa on osaamista ja koulutettua väkeä, joka tietää, mitä paikalliset ihmiset tarvitsevat. Mutta heillä ei ole resursseja, eikä rahaa. Totta kai olisi kivempaa antaa jotain muuta, mutta oikeasti - siellä tarvitaan rahaa.