Journalistipalkinnon voittajaehdokkaat julkistettiin

Suuren journalistipalkinnon voittajaehdokkaat on julkistettu. Vuoden journalistin palkinnosta kisaavat tänä vuonna YLEn ja MTV3:n Kiinan-kirjeenvaihtajat Katri Makkonen ja Petri Saraste, Hufvudstadbladetin Staffan Bruun ja Talouselämä-lehden Pekka Lähteenmäki.

kulttuuri
Helmikuun alussa Katri Makkonen raportoi Kiinan aids-kylistä.YLE

Vuoden journalistisesta teosta taas ovat ehdolla YLEn A-Studion Kirsi Skönin vaalirahoitusta koskeva uutinen, Ilkka-lehden Paula Takalan Kauhajoki-uutisoinnin johtaminen sekä MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen WinCapitaa-koskevasta uutisoinnista.

Vuoden jutun -palkinnosta kisaavat YLEn MOT-ohjelman Martti Bäckman "Itämeren väärä diagnoosi" -jutullaan, Helsingin Sanomien kuukausiliitteen freelancer Minna Lindgren jutullaan "Isän kuolema" ja Helsingin Sanomien kuukausiliitteen Teppo Sillantaus "Toisessa maailmassa" -jutullaan.

Ehdokkaat kuhunkin palkintoluokkaan on valinnut palkintolautakunta ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli ennätyksellinen määrä, 225 kappaletta. Aiempi ennätys oli viime vuodelta, jolloin ehdotuksia saapui 80. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii MTV3:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila.

Vuoden 2008 Suuren journalistipalkinnon saajat julkistetaan MTV3:lla keskiviikkona 18.3.2009 suorassa lähetyksessä Kalastajatorpalta.

Suuren journalistipalkinnon on perustanut ruotsalainen kustannusyhtiö Bonnier AB. Suomessa palkinto on jaettu vuodesta 2000 alkaen. Kunkin palkinnon rahallinen arvo on 7 500 euroa.

Palkintolautakunnan perustelut valinnoille:

Vuoden journalisti

Katri Makkonen, Kiinan kirjeenvaihtaja, YLE ja Petri Saraste, Kiinan kirjeenvaihtaja, MTV3

Vuonna 2008 Kiinassa oli useita suuria uutistapahtumia kuten Sichuanin maanjäristys, Tiibetin levottomuudet ja Pekingin olympialaiset. YLEn ja MTV3:n Kiinan kirjeenvaihtajat Katri Makkonen ja Petri Saraste raportoivat niistä suomalaisille vaikeissakin olosuhteissa monipuolisesti ja persoonallisesti. He kertoivat raporteissaan ansiokkaasti myös Kiinan ihmisoikeustilanteesta sekä tavallisten kiinalaisten arjesta ja elämäntavasta. Kauppalehden kolumneissaan Petri Saraste on nostanut säännöllisesti esiin myös sananvapauteen liittyviä näkökulmia.

Staffan Bruun, Hufvudstadsbladet

Staffan Bruun on monipuolinen yleisreportteri, joka liikkuu sujuvasti monilla eri elämänalueilla. Hän on kotonaan niin nopeassa uutisoinnissa kuin reportaasien, analyysien ja tutkivan journalismin tekijänä. Bruunissa yhdistyvät näkemys, kokemus, innostus ja taitava sanankäyttö. Kun Suomessa tai maailmalla tapahtuu, lähettää Hufvudstadsbladet usein juuri Bruunin paikalle. Hyvänä esimerkkinä tänä vuonna mm. raportointi Yhdysvaltojen presidentinvaaleista ja suomalaisen metsäteollisuuden ongelmista. Lehtityön lisäksi Bruun vetää viikoittain yhdessä Stefan Lundbergin kanssa Radio Vegan satiirista ajankohtaisohjelmaa Fritt Fram.

Pekka Lähteenmäki, Talouselämä

Pekka Lähteenmäki tekee usein juttuja ajankohtaisista puheenaiheista, mutta hänelle on tyypillistä tarkastella niitä syrjästä ja hiukan vinosti. Hyvin valmistellut ja taitavasti rakennetut jutut antavat lukijalle paitsi uutta tietoa, myös tuoreita oivalluksia tapahtumien taustoista ja merkityksistä.

Vuoden journalistinen teko:

Kirsi Skön, A-Studio/YLE: Vaalirahoitus-uutinen

Kirsi Skön nosti jutullaan vaalirahoitusten epäselvyydet yhdeksi vuoden puheenaiheeksi. Skönin haastattelema kansanedustaja myönsi rikkovansa tahallaan lakia vaalirahoituksesta, koska siitä ei saa mitään rangaistusta. Juttu käynnisti keskustelun vaalirahoituksen epäselvistä käytännöistä ja väärinkäytöksistä. Keskustelun seurauksena käytäntöihin on tullut muutoksia, joita poliittinen järjestelmä tai virkamiehet eivät olleet aiemmin saaneet aikaan.

Paula Takala, Ilkka: Kauhajoki-uutisoinnin johtaminen

Suurissa ja äkillisissä uutistapahtumissa uutispäällikön journalistiset kyvyt sekä vuorovaikutus- ja johtamistaidot joutuvat ankaraan puntariin. Uutispäällikön täytyy tehdä nopeita päätöksiä, pitää kokonaisuus hallussaan ja auttaa muita keskittämään voimansa olennaiseen. Kauhajoen ampumistragedia osoitti uutispäällikkö Paula Takalan olevan rautainen journalisti, joka paineisessa ja stressaavassa tilanteessa pystyi toimimaan johdonmukaisesti ja päämäärätietoisesti. Uutistyön johtaminen oli vaativaa erityisesti maakuntalehdessä, joka elää surun ja menetyksen keskellä tragedian jälkeenkin.

Salla Vuorikoski, Jussi Eronen 45 minuuttia/MTV3: WinCapita -uutisointi

Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen paljastivat sijoitusklubina esiintyneen WinCapitan todellisen luonteen suuren luokan pyramidihuijauksena. Valuuttakaupalla rikastumista luvannut WinCapita ehti kerätä lähes sata miljoonaa euroa tuhansilta ihmisiltä. Huijauksen arvioidaan olevan Suomen historian suurin talousrikos. Tapauksen kokonaiskuva on paljastunut vähitellen ja sinnikkäästi tapausta tutkineet Vuorikoski ja Eronen ovat useilla jutuillaan olleet uutisoinnin kärjessä koko prosessin aikana.

Vuoden juttu:

Martti Backman, MOT/YLE: ”Itämeren väärä diagnoosi”

Martti Backman on usein jutuissaan sinnikäs kyseenalaistaja ja toisinajattelija. Ohjelmassa ”Itämeren väärä diagnoosi” hän havainnollistaa, kuinka Pohjois-Atlantilta tulevien suolavesipulssien puute saattaa selittää Itämeren rehevöitymistä enemmän kuin rantavaltioiden ravinnekuormitukset. Happikato ja sinileväongelmat ovat vaivanneet Itämerta jo vuosisatojen ajan eivätkä ongelmat ratkea pelkästään ihmisten aiheuttamaa kuormitusta vähentämällä.

Minna Lindgren, freelancer, Kuukausiliite/Helsingin Sanomat: ”Isän kuolema”

”Isän kuolema” on koruton ja hyvin kirjoitettu tarina puolustuskyvyttömän vanhuksen viimeisestä yrityksestä taistella ihmisarvonsa puolesta ja kuolla rauhassa. Se on myös ajatuksia herättävä kannanotto saattohoidossa olevien asemaan 2000-luvun Suomessa. Minna Lindgren kertoo pakahduttavasti siitä, mitä tapahtuu kun oma isä joutuu viime hetkinään byrokratian, säädösten ja joustamattomuuden verkkoon.

Teppo Sillantaus, Kuukausiliite/Helsingin Sanomat: ”Toisessa maailmassa”

Teppo Sillantaus löysi Suomesta ja ulkomailta joukon ihmisiä, jotka olivat olleet verkkoyhteydessä Pekka-Eric Auviseen. Nettiystävien tarinoiden kertominen tuo esiin Auvisen ”toisen maailman” internetissä ja syventää kuvaa Jokelan koulumurhia edeltäneistä tapahtumista. Sillantauksen jutussa käsittämätön pahuus muuttuu käsitettäväksi, ainakin hiukan.

Lähteet: YLE Uutiset