Kolarin radan kantavuuden nosto olisi kannattava sijoitus

Ratahallintokeskus uskoo, että Kolarin radan remontointi kaivosyhtiöiden tarpeita varten olisi kannattava sijoitus. Tärkeintä olisi korottaa radan kantavuutta raskaampia malmijunia varten.

raiteet

Tornion ja Kolarin välinen rata on ollut peruskorjauksen alla kesästä lähtien ja työ jatkuu vielä pari vuotta. Remontissa poistetaan tasoristeyksiä ja korjataan rakenteita ajan tasalle, mikä mahdollistaa Pajalan rautakaivoksen alkuvaiheen tuotannon kuljettamisen Kemiin Ajoksen satamaan. Tuotannon kasvaessa radan kapasiteetti jää kuitenkin pieneksi.

Muun muassa tätä ongelmaa pohtii hallituksen asettama työryhmä, joka saa raporttinsa valmiiksi huhtikuussa. Ryhmän vetäjän, ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohosen mukaan tärkeintä olisi radan kantavuuden korottaminen.

- Silloin tarvitaan 100-200 miljoonaa euroa lisää tähän ratayhteyden rakentamiseen. Se pitää sisällään radan vahvistamisen niin, että se kestää raskaampia junia, Ruohonen sanoo.

Suuri, mutta kannattava investointi

Jo nyt meneillään oleva korjaus maksaa kymmeniä miljoonia euroja, joten kokonaisuudessaan kaivoshankkeiden edellyttämät ratainvestoinnit nousevat jo 300 miljoonaan euroon. Summat kuulostavat hirveiltä, mutta Ruohosen mukaan Kolarin rata näyttää kannattavalta investoinnilta.

- Tässä vaiheessa on vasta alustavia laskelmia tehty, mutta hyötykustannukset näyttävät aika positiivisilta. Jos ratahanketta arvioidaan niillä kriteereillä, miten infrahankkeita Suomessa yleensä arvioidaan, niin kyllä tämä näyttää kannattavalta, Ruohonen kertoo.

Hankkeen kannattavuuden ja kustannustehokkuuden arvioiminen on yksi keskeisimmistä Ruohosen Suomen osalta johtaman työryhmän tehtävistä.

Rataremontit ovat vuosikausia kestäviä ja kaivosyhtiö aikoo aloittaa tuotannon jo neljän vuoden kuluttua. Ruohosen mukaan vielä ei kuitenkaan olla jääty junasta, mutta päätöksiä asiassa pitäisi tehdä vielä tänä vuonna.

Ruohonen muistuttaa, että kantavuuden nosto edellyttäisi muun muassa ratapihojen remontteja, linjauksen muuttamisia ja monia muita suuria muutoksia. Nämä vaativat esimerkiksi ympäristölupakäsittelyjä ja kaavavalmisteluja niin paikallisella kuin maakuntatasollakin, joten lupa-asiatkin vievät aikansa.

Keskeistä ratahankkeen toteuttamisen kannalta on se, miten kaivosyhtiö Northland Resources ja valtio rahoittajana voivat sitoutua hankkeeseen riittävästi.

- Täytyisi turvata se, että valtio ei investoi turhaan rataan, eikä toisaalta infrahankkeiden viivästyminen estä kaivoksen toiminnan aloittamista. Jos ei ole rataa, ei ole kaivostakaan ja päin vastoin.

Lähteet: YLE Perämeri / Antti Heikinmatti