Tundralta löytyi uusi kasvihuonekaasujen lähde - ilokaasu

Arktisten alueiden tundra voi olla luultua pahempi ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä. Tutkijat ovat havainneet nyt ensimmäistä kertaa, että tundralta pääsee ilmaan hiilen ja metaanin lisäksi myös kolmatta kasvihuonekaasua eli dityppioksidia. Kaasu tunnetaan paremmin ilokaasun nimellä.

Kotimaa
Kuopion yliopiston tutkija Saara Lind mittaa ikiroudasta vapautuvia kasvihuonekaasuja.
Kuopion yliopiston tutkija Saara Lind mittaa ikiroudasta vapautuvia kasvihuonekaasuja.Pjotr Ijevlev

Kuopion ja Helsingin yliopiston sekä Komin tiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet Venäjän luoteisosien tundralta ennen tuntemattoman kasvihuonekaasujen lähteen. Nämä turvekehiksi nimetyt laikut ovat halkaisijaltaan noin 20-metrisiä.

Turpeen paksuus laikuissa on useita metrejä. Kesällä turve sulaa tätä nykyä noin 50 sentin syvyydeltä. Routiminen sekoittaa maita, jolloin kasvillisuus tuhoutuu. Seurauksena turvekehistä pääsee ilmakehään suuria määriä pahaa kasvihuonekaasua, dityppioksidia, kertoo tutkimuksesta väitöskirjaa kirjoittava tutkija Maija Repo Kuopion yliopistosta.

Typpipäästöt pinta-alayksikköä kohti ovat yhtä suuria kuin on mitattu maatalousmailta, joihin lisätään typpeä lannoituksessa ja joita myös muokataan voimakkaasti. Myös tropiikissa on mitattu yhtä suuria dityppioksidipäästöjä.

- Nyt uutta on se, että ensimmäistä kertaa dityppioksidipäästöjä on havaittu tundralla, selittää Repo.

Turvekehiä koko arktisella alueella

Tutkijaryhmä arvioi satelliittikuvien avulla, paljonko turvekehälaikkuja on, eli mikä merkitys niiden typpipäästöillä voi kokonaisuutena olla. Dityppioksidipäästöjen laskettiin aiheuttavan lämmitysvaikutuksen, joka on neljä prosenttia arktisten metaanipäästöjen lämmitysvaikutuksesta. Tutkija Maija Revon mukaan tulos on merkittävä, koska tähän asti tundran dityppioksidipäästöjen on ajateltu olevan nolla.

- Sitä paitsi tulokset ovat vain tämänhetkinen tilanne. Jos ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia turvekehien typpipäästöissä, niiden vaikutus voi tulevaisuudessa olla vielä suurempi.

Biogeokemian professori Pertti Martikainen Kuopion yliopistosta uskoo, että nyt Nature Geoscience-lehdessä julkaistut tulokset virittävät uutta tutkimustoimintaa mm. Kanadan tundralla.

Martikaisen mukaan on ennustettu, että ilmaston muuttuessa lämpötila kohoaa tundra-alueilla nopeammin kuin muilla alueilla, minkä vuoksi lämpötilaan liittyvät ilmiöt ovat erittäin merkittäviä tundralle.

Tutkija junassa puolitoista kuukautta

Kuopion ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmään kuului kymmenkunta tutkijaa. He matkasivat kahtena kesänä päiväkausien junamatkan taakse Uralin länsipuolen aavalle tundralle. Maija Repo laskee viettäneensä kaksivuotisen tutkimusprojektin aikana junassa yhteensä puolitoista kuukautta.

Tutkimusalue sijaitsee Komin tasavallassa Uralin länsipuolella. Lähimpään kylään alueelta on matkaa kuusi kilometriä ja lähimpään kaupunkiin, Vorkutaan, 70 kilometriä. Tundralle tutkijat kulkivat jalkaisin, mutta raskaammat tavarat kuljetettiin telaketjuajoneuvolla. Tundralla asuttiin teltoissa ja sinne rakennetussa puisessa pikkumökissä.

Typpipäästötutkimus on osa eurooppalaista laajaa tutkimushanketta, jossa selvitetään tundran ja ilmakehän vuorovaikutusta. Suomalaistutkijoiden lisäksi alueella vieraili kahden kesän aikana yhteensä yli 50 tutkijaa 13 eri maasta.

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen