1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Oikeusasiamies: Keikkalääkärillä pienempi vastuu kuin virkalääkärillä

Keikkalääkäreillä on pienempi oikeudellinen vastuu virheistään kuin terveyskeskuksen virkalääkäreillä, katsoo eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Paunion mukaan lääkärit ovat eri asemassa, koska terveyskeskukseen vuokrattu keikkalääkäri ei voi saada syytettä virkarikoksesta.

Kotimaan uutiset
Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta.
YLE

Kolmikymppinen mies kuoli putkaan Oulun läänissä vuonna 2003. Poliisi oli yöllä pyytänyt terveyskeskukseen vuokratulta keikkalääkäriltä arvion miehen hoidon tarpeesta. Miehen tiedettiin käyttäneen alkoholia ja ottaneen unilääkkeitä. Lääkäri antoi poliisille ohjeet miehen terveydentilan seuraamisesta, ja mies jäi poliisin hoiviin. Aamulla hänet löydettiin kuolleena. Kuolemansyyksi todettiin sekakäytöstä johtuva myrkytys.

Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mielestä vuokralääkäri ei tehnyt hoidon tarpeesta riittävää selvitystä. Jos lääkäri olisi ollut virkasuhteessa kuntaan, hän olisi Paunion mukaan voinut saada syytteen virkarikoksesta.

- Hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin olisi tullut pohdittavaksi syytteen nostaminen lääkäriä vastaan.

Vuokralääkäri voi saada syytteen hoitovirheestä siinä missä virkalääkärikin, mutta Paunion käsityksen mukaan häntä ei voida syyttää virkarikoksesta. Käytännössä siis virkalääkäri voi saada samasta virheestä kovemman tuomion kuin keikkalääkäri.

Virkarikos voi seurata julkisen vallan käytöstä

Virkarikossyyte voi tulla kyseeseen, kun lääkäri on tehnyt virheen käyttäessään julkista valtaa. Julkista valtaa lääkäri käyttää määrätessään toisen ihmisen oikeuksista, edusta tai velvollisuuksista, kuten määrätessään potilaan psykiatriseen pakkohoitoon. Keikkalääkäri ei kuitenkaan saa käyttää julkista valtaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Timo Aronkytö sanoo, että virkalääkärillä ja keikkalääkärillä on samat rikosoikeudelliset vastuut, mutta eroja on siinä, mitä he saavat työssään tehdä.

- Ei vastuissa ole siinä eroa, onko virassa, yksityislääkäri tai toimii lääkärinä henkilöstönvuokrausyrityksen kautta. Siinä on eroja, mitä tehtäviä saa tehdä, mutta vastuut menevät samalla tavalla.

Aronkydön mukaan keikkalääkäri ei voi joutua virkarikosvastuuseen, koska hän ei saa käyttää julkista valtaa.

Oikeusasiamies Paunion mukaan ongelman ydin onkin siinä, että kaikkien terveyskeskuslääkärin tehtävien osalta ei ole selvää, käyttääkö lääkäri julkista valtaa vai ei. Paunio kaipaa lainsäädäntöön selvennystä siitä, missä kaikissa tehtävissä lääkäri käyttää julkista valtaa.

- Ei tämä ole mikään jatkuvasti esillä oleva käytännön ongelma, mutta kyllä tämä on mielestäni lainsäädännöllisesti epätyydyttävä tilanne.

Keikkalääkärien käyttö terveyskeskuksissa on lisääntynyt viime vuosina. Aronkytö huomauttaa kuitenkin, että ongelma on itse asiassa vanha: terveyskeskuslääkäreillä oli erilainen oikeudellinen asema jo menneinä vuosikymmeninä, jolloin lääkärit saattoivat olla kuntaan joko työsuhteessa tai virkasuhteessa. Nykyisin virkasuhde kuitenkin katsotaan parhaaksi työsuhteen muodoksi julkisessa terveydenhuollossa.

Kaikkien lääkärien toimintaa valvotaan

Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo muistuttaa, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo kaikkien lääkärien työn laatua jälkikäteisesti. Valvonnan piirissä ovat niin yksityiset kuin julkiset palveluntuottajat.

- Ei siinä ole eroa, onko virkalääkäri vai työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta tullut, Kojo sanoo.

Lääkärin julkisen vallankäytön esimerkkinä käytetään usein pakkohoitoon määräämistä. Julkisen vallankäytön tulkintojen mahdollisuutta ilmentää se, että Kojon mukaan keikkalääkäri ei ole estynyt antamasta lähetettä psyykkiseen hoitoon, koska se ei ole vielä päätös hoitoon ohjaamisesta. Kojo viittaa niin sanottuun M1-lähetteeseen, eli joka on potilaan tahdosta riippumaton lähete.

- Sillä perusteella ihminen viedään sitten arvioitavaksi, mikä hänen psyykkinen kuntonsa on. Siellä toisessa päässä pitää kyllä olla virkalääkäri, joka tekee päätöksen esimerkiksi laitokseen sisään ottamisesta.

Kojon mukaan julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan yleensä oikeutta puuttua henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Hän ei tunne tarkasti vuoden 2003 kuolemantapauksen taustoja, mutta ei pidä lääkärin toimintaa julkisen vallan käyttämisenä, kuten ei pitänyt oikeusasiamieskään.

- Mielestäni se on normaali hoitopäätös, Kojo toteaa.

Oikeusasiamiehen mukaan lääkäriä ei ollut aihetta syyttää kuolemantuottamuksesta, koska ei ole varmuutta siitä, että oikea hoito olisi pelastanut miehen hengen. Paunio katsoo kuitenkin, että harkintaan olisi voinut tulla virkarikossyyte, jos lääkäri olisi ollut virkasuhteessa.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen

Lue seuraavaksi