Maiden oman teollisuuden suosiminen pahentaa talouskriisiä

Kansallisten etujen ajaminen uhkaa romuttaa talouskriisin helpottamiseksi päätetyt elvytystoimet. Useissa maissa on vireillä teollisuuden tukipaketteja, joihin on liitetty selkeitä oman maan teollisuutta suosivia ehtoja. Asiantuntijoiden mukaan lyhytnäköiset toimet vain pahentavat talouskriisiä.

talous
Kiinalainen satama täynnä kontteja.
EPA / Adrian Bradshaw

1930-luvun suuren laman syynä pidetään protektionismia eli kansallisten etujen ajamista talouden vapauden sijasta. Tuo taloushistorian synkin jakso on tutkittu moneen kertaan, mutta silti poliitikot ovat kaivaneet saman myrkkypullon lääkitsemään meneillään olevaa talouskriisiä.

- Siinä itseasiassa kaikki maat ampuvat itseään jalkaan, koska talouden kasvu hidastuu. Talouskasvu perustuu hyvin pitkälle siihen, että maat erikoistuvat ja käyvät kauppaa keskenään. Kun kaupankäyntiä estetään, hidastetaan samalla talouskasvua, kummastelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtajan Pekka Ylä-Anttila nykymenoa.

Polkumyyntisyytökset kasvussa

Suuri lama vei maailman toiseen sotaansa. Nyt tuskin niin pahoin asioita sotketaan, mutta Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Pertti Haaparannan mielestä merkit käänteestä huonompaan ovat näkyvissä.

- Se on ilmiselvää, että jos tämä pääsee pitkälle ja jäljellä on vain yritysten kotimarkkinat, niin on todella syvä lama.

Esimerkkinä huonosta kehityksestä Haaparanta maintsee niin sanottuja halpatuotantomaita kohtaan julistetut polkumyyntisyytökset, jotka ovat lisääntyneet nopeasti.

- Itse asiassa hälyttävän nopeasti. Viime vuoden loppupuolella muistaakseni neljänneksellä, Haaparanta sanoo.

Eniten protektionistisia intohimoja näyttää kuitenkin olevan autoteollisuutta kohtaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Nykyaikainen verkottunut autojen valmistusprosessi voi kuitenkin tuottaa päänvaivaa kotimaan tuotannon suojelijoille, koska nykyauto kootaan eri puolilta maailmaa tulleista osista.

WTO pitää mustaa listaa

Myös maailman kauppajärjestö WTO on alkanut kiinnostua valtioiden toimista. WTO:n jäseniä sitovat tiukat säännöt, joilla halutaan estää oman edun tavoittelu. Kun ajat huononevat, heikkenee myös sääntöjen noudattaminen. Maailmanjärjestö kuitenkin yrittää hillitä menoa.

- WTO on alkanut kerätä tietoja eri maiden kauppapoliittisista toimista. Ne tulevat myös julkisiksi ja kostokin tulee nopeammin kuin aikaisemmin, kertoo professori Pertti Haaparanta Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Miten käy Suomen?

Kostolla Haaparanta tarkoittaa muiden maiden vastausta toisen asettamiin kaupparajoituksiin. Silloin lamaan johtava kierre olisikin valmis. Ja siinä samassa savessa tarpoisi myös Suomi. Vientiteollisuutemme on vaikeuksissa jo nyt ja keskeisten vientikumppaneiden oman pesän suojelu vain lisäsi tuskaa.

- Suuret teollisuusmaat voivat asettaa semmosia ehtoja, että käytetään kotimaisia tarvikkeita eikä tuontitarvikkeita ja tätä kautta tietysti rakennusaineteollisuus kärsii. Myös konepajat kärsivät, kuvaa tilannetta ETLAn tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila.

Hän listaa Suomelle haitallisiin protektionistisiin toimiin myös muun muassa Kiinan harjoittaman valuuttapolitiikan ja Venäjän lukuisat suojatullit.

Toisaalta myös Suomen oma elvytyspaketti on kauppapoliittisesti häilyvä, jaetaanhan siinä valtion tukea yrityksille melko auliisti. Professori Pertti Haaparannan mielestä protektionistisiin tukipaketteihin maiden hallituksia ajaa kollektiivinen paine.

- Siinä mielessä se on yhdeltä maalta rationaalinen reaktio. Tuleen on turha jäädä makaamaan, jos muut jo tekevät niin.

Lähteet: YLE Uutiset / Aapo Parviainen