1. yle.fi
  2. Uutiset

Rehtoreiden työ yhä enemmän ihmissuhdejohtamista

Erityisesti koulujen ja oppilaiden huoltajien välisissä suhteissa on yhä useammin kitkaa. Professori Kirsti Longan mukaan tilanne kertoo, että roolit ovat hukassa.

Kirsti Lonka
Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto.
Professori Kirsti Lonka uskoo, että digimaailman mahdollisuuksia on hvyödynntetty opetuksessa liian harvoin.YLE / Kimmo Hiltula

Koulujen johtaminen muuttuu entistä enemmän ihmissuhdejohtamiseksi. Kemiin kokoontuneiden oppilaitosten johtajien mielestä ihmissuhteisiin liittyy suurempia haasteita kuin pedagogiikkaan tai hallintoon.

Erityisesti koulun ja oppilaiden vanhempien väliset ristiriidat ovat lisääntyneet. Tilanne kertoo Helsingin yliopiston professori Kirsti Longan mukaan siitä, että koulujen ja vanhempien roolit ovat hukassa.

- Koulujen ja oppilaiden vanhempien olisi muistettava, että tärkeintä molemmille on, että koululaiset oppivat mahdollisimman paljon. Silti oppilaan ääntä ei kuunnella, Lonka sanoo.

Koulujen pitää vastata myös muuttuneen maailman vaatimuksiin. Nykynuorille digitaalinen maailma yhteisöineen on ollut arkipäivää koko heidän elämänsä ajan.

Vaikka opettajat oivatkin digimaailmassa muukalaisia, ei ole mieltä jättää nuoria selviämään itsekseen tuossa maailmassa.

- On vaarallista jättää nuoria yksin cybermaailmaan. Siellä pääsevät kehittymään niin hyvät kuin huonot, ääritapauksessa jopa sairaat ajattelumallit, professori Kirsti Lonka muistuttaa.

Digimaailman opiskelulle tarjoamia mahdollisuuksia ei kouluissa ole osattu täysimääräisesti hyödyntää.

Kirsti Lonka kehottaa opettajia hyödyntämään uudenlaisten opetusmenetelmien kehittämisessä lähellään olevia digitaalisen maailman tuntijoita, koululaisia.

- Esimerkiksi äidinkielen kurssilaiset voisivat perustaa facebookryhmän tai opetuksessa voitaisiin hyödyntää wiki-teknologiaa. Periaate on se, että oppilailta voitaisiin kysyä miten teknologiaa voisi käyttää. Sitä kautta oppilaat voisivat tuntea itsensä fiksuiksi ja tärkeiksi, Lonka sanoo.

Professori Lonka toivoo, että koulusurmien vanavedessä syntynyt keskustelu yhteisöllisyydestä vaikuttaisi käytäntöönkin. Esimerkiksi koulumaailmassa tarvitaan ajattelutavan täydellinen muutos.

- Monissa kurssimuotoisissa lukioissa ajatellaan, että tärkeintä on kaataa oppilaiden päähän mahdollisimman paljon tietoa kolmessa tai neljässä vuodessa. Koulujen paremmuutta vertaillaan sitten ylioppilaskirjoitusten tuloksilla, Lonka sanoo.

- Mutta ihan yhtä hyvin koulujen hyvyyttä voitaisiin mitata sillä, kuinka hyvin ihmiset viihtyvät koulussa, Lonka muistuttaa.

Lähteet: YLE Perämeri / Kimmo Hiltula

Lue seuraavaksi