Natsiupseerin pakkomaalauttamat freskot saatiin näytteille Jerusalemiin

Juutalaisen taiteilijan ja kirjailijan Bruno Shulzin saksalaiselle natsiupseerille maalaamat freskot on saatu pitkä kiistan päätteeksi näytteille juutalaisvainoista kertovaan museoon Jerusalemiin. Upseeri pakotti Shulzin maalaamaan satuihin perustavat freskot vuonna 1942 ennen kuin toinen SS-upseeri ampui hänet.

kulttuuri
Yad Vashemin holokaustimuseon työntekijät katselevat yhtä osaa Bruno Schulzin seinämaalauksesta.
Yad Vashemin holokaustimuseon työntekijät katselevat yhtä osaa Bruno Schulzin seinämaalauksesta.Jim Hollander / EPA

Shulzin kotikaupunki Drohobych sijaitsi Puolassa, mutta nykyisin se on Ukrainan aluetta. Siksi Ukraina katsoo, että vuonna 2001 uudelleen löydetyt ja Israeliin siirretyt freskot ovat sen omaisuutta. Kuvat olivat varastossa kahdeksan vuotta kestäneen kiistelyn ajan.

Israelissa restauroitujen maalausten näyttely avattiin perjantana Yad Vashemin museossa. Natsiupseerin pakkotyönä maalauttamissa kuvissa ovat Tuhkimo, Lumikki, Hannu ja Kerttu sekä monia muita satuhahmoja. Upseeri teetti kuvat poikansa makuuhuoneeseen.

Freskot jäivät unohduksiin ja rappeutuivat pahoin, kunnes Shulzin entinen oppilas löysi ne natsiupseerin vanhasta asuintalosta. Talon uudet asukkaat antoivat luvan siirtää osan kuvista Yad Vashemiin.

Ukrainan mielestä sillä rikottiin lakia, joka rajoittaa ennen vuotta 1945 tehtyjen taide- ja antiikkiesineiden viemistä maasta. Syyttäjä aloitti rikostutkinnan freskojen viennin sallineita kulttuuriviranomaisia vastaan. Kiista ratkesi vasta, kun Israeli tunnusti Ukrainan omistusoikeuden ja Ukraina antoi kolme kuvaa pitkäaikaiseen lainaan Yad Vashemiin.

Shulz maalasi satukuviin salaa omia ja sukulaistensa piirteitä. Esimerkiksi yhdellä Lumikin kääpiöistä on Shulzin isän kasvot ja Hannu ja Kerttu ovat hänen sisarustensa lapsia, kertoo Yad Vashemin kuraattori Jehudit Shendar. Hän pitää sitä koskettavana esimerkkinä henkisestä vastarinnasta.

Natsien miehityksen aikana Drohobychin asukkaista kuoli lähes 15 000. Vain 400 juutalaista jäi henkiin, ja valtaosa heistä muutti sodan jälkeen muualle.

Lähteet: AP, YLE Uutiset