Vähemmistövaltuutettu: Venäjänkieliset maahanmuuttajat voimavara

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää vaatii venäjänkielisten maahanmuuttajien aseman parantamista. Venäjänkieliset ovat kasvava ja suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa ja heidän osaamisensa on Suurpään mukaan merkittävä voimavara Suomelle. Tuoreen selvityksen mukaan tätä ei kuitenkaan ole täysin hyödynnetty ja venäjänkieliset myös kokevat edelleen syrjintää.

Kotimaa

Vähemmistövaltuutetulle tehdyn selvityksen mukaan venäläiset kokevat osallistumisoikeuksiensa toteutumisen puutteelliseksi. Esimerkiksi yhdistysten saama tuki on vähäistä ja pitkälti projektiluontoista. Lisäksi venäjänkieliset kaipaisivat lisää uutisia Suomen tapahtumista venäjänkielellä.

Jekaterina Tantun tekemässä selvityksessä haastatellut maahanmuuttajat toivat esiin myös vuoropuhelun ja yhteistyön puutteita muun muassa suhteessaan viranomaisiin.

Sekä suomen kielen opetuksessa että maahanmuuttajien äidinkielen opetuksessa kouluissa nähtiin ongelmia.

Haastatellut muun muassa kokivat äidinkielen opetuksen määrän riittämättömäksi ja tason vaihtelevaksi. Lisäksi venäjän kielen julkiseen käyttöön koulussa liittyy pelkoa epämiellyttävistä tilanteista, muun muassa nimittelystä.

Maahanmuuttajat kokivat syrjintää myös työelämässä.

Vähemmistövaltuutetun mukaan sekä selvitys että vähemmistövaltuutetun toiminta ovat tuoneet esiin kielteisiä asenteita ja stereotypioita suhteessa venäjänkielisiin. Suurpää epäilee, että mukana on myös historiallista painolastia, ja venäjänkielisestä väestöstä saatetaan julkisuudessakin puhua edelleen uhkana.

Suurpää: Venäjänkieliset voimavara

Suurpään mielestä pitäisi olla selvä, että venäjänkielisten kielellinen, kulttuurinen ja ammatillinen osaaminen on merkittävä voimavara Suomelle.

Suomessa ymmärretään venäjän kielen merkitys, mutta maahan muuttaneiden kielen ja kulttuurin osaamista ei ole täysin hyödynnetty.

Työnantajat erityisesti Itä-Suomessa arvostavat venäjän osaamista, ja tässä yhteydessä on puhuttu tarpeesta lisätä venäjän kielen opiskelua kouluissa. Suurpään mielestä keskustelussa on jäänyt havaitsematta, miten merkittävää osaamista Suomen venäjänkieliset tässä suhteessa jo edustavat.

Moni nuori venäläinen pystyy toimimaan joustavasti molemmilla kielillä, ja Suurpään mielestä kaksikielisyyttä tulisikin tukea jo varhaiskasvatusvaiheessa.

Suomessa on jo noin 50 000 venäjänkielistä ja myös viime vuonna he olivat selvästi suurin oleskelupaa hakenut ryhmä.

Lähteet: YLE Uutiset