Masennusta hoidetaan liian usein vain lääkkeillä

Masennuksen hoitoon annetaan Suomessa asiantuntijoiden mukaan aivan liian usein pelkkiä lääkkeitä. Terapian merkitys hoitomuotona unohdetaan usein kokonaan. Lääkäreiden näkemys asiasta kuitenkin on, että lääkkeitä annetaan Suomessa liian vähän, sillä depressio on yleisempää.

Kotimaa
Masennuslääkkeitä
YLE

Tilastojen mukaan joka kymmenes aikuinen syö Suomessa tällä hetkellä masennuslääkkeitä. Mielenterveystyöntekijöiden mukaan liian usein lääkkeet ovat ainoa hoitomuoto. Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen muistuttaa, että lääkkeiden ohella pitäisi antaa myös terapiaa.

- Aivan liian helposti annetaan pelkkiä lääkkeitä.

Tikkasen mukaan lääkitystä tarvitaan vakavan masennuksen hoitamisessa, mutta esimerkiksi nuorten kohdalla masennuksen hoito pitäisi aina alottaa psykoterapialla.

- Pitää selvittää ihmisten elämäntilannetta, eikä työntää pilleriä kouraan.

- Psykoterapian tarkoitus on selvittää mistä paha olo johtuu, mihin se liittyy, kuinka kauan se on jatkunut, miten siitä voisi päästä ulos ja mikä siihen auttaa. Eihän pilleripurkin kanssa voi keskustella, Psykologiliiton puheenjohtaja Tikkanen kärjistää.

Lääkkeitä pitäisi määrätä nykyistä enemmän

Lääkäreiden mukaan masennuslääkkeitä ei kuitenkaan anneta liikaa. Tutkimuksissa on todettu, että depressio on Suomessa yleisempi kuin tällä hetkellä syötyjen lääkkeiden määrästä voisi päätellä. Tätä tietoa vasten lääkäreiden mukaan esimerkiksi nuorten ja nuorten aikuisten pitäisi syödä nykyistä enemmän masennuslääkkeitä.

Mielenterveysseuran kriisipuhelimessa on kuitenkin huomattu sama kuin Psykologiliitossa - masennuslääkkeitä näytetään antavan liian lepsusti. Kriisipuhelimeen saattaa soitaa ihminen, jonka läheinen on kuollut. Lääkäri on tarjonnut lääkkeitä.

- Resepti tuntuu tässä kiiressä olevan ainoa vaihtoehto, kun keskustelulle ei ole aikaa, Mielenterveysseuran kehittämisjohtaja Liisa Saaristo sanoo.

Jos lääkkeiden popsiminen jatkuu tulevaisuudessa samaa rataa, eikä terapiaa anneta, Mielenterveysseuran kehittämisjohtaja Liisa Saaristo pelkää, että ihmisten tunteiden sietokykyä laskee.

- Sellainen avoin tunteiden ilmaisu voisi loppua. Suomalaiset muutenkin kääntyvät jo sisäänpäin. Hämärtyy mikä on tervettä ja mikä ei.

Lähteet: YLE Uutiset / Reeta Salminen