Professori: Kulttuurirahoitus pitäisi mullistaa

Nykyiset kulttuurirahoituksen mallit ovat aikansa eläneitä, sanoo Åbo Akademin yritystalouden professori Alf Rehn. Hän puhui Pohjoismaisessa kulttuuriseminaarissa Espoon Hanasaaressa keskiviikkona. Rehn korostaa, että nykyään luodaan uusia tapoja tuottaa ja kuluttaa kulttuuria.

kulttuuri
Yritystalouden professori Alf Rehnin mukaan virallinen kulttuuripolitiikka ei huomioi suomalaista rap-musiikkia. Promo-kuvassa suomalainen Signmark.Martin Aro

Alf Rehnin mielestä nykyinen kulttuurirahoitus keskittyy vakiintuneisiin malleihin ja valvontaan. Samalla monet uuden luovan kulttuurin alueet jäävät huomiotta.

- Tulevaisuudessa olemme huomattavasti nykyistö verkostuneempia, ja kulttuuriin syntyy uusia tuottaja- ja kuluttajaryhmiä. Meidän on suhtauduttava avoimesti uusiin tapoihin tuottaa ja tehdä kulttuuria, sanoo Rehn.

Uudet sukupolvet tarvitsevat toimintaedellytyksiä

Rehn on yritystalouden professori Åbo Akademissa ja Tukholman kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa. Hän tutkii myös nuorisokulttuuria.

Rehnin mukaan emme niinkään tarvitse rahoituksen uusjakoa vaan päätöksiä siitä, millaiset rahoitusmallit ja toimintaedellytykset annetaan uusille luoville tekijöille.

- Verkostoitumisen myötä tuottajan ja kuluttajan välinen ero häilyy. Meillä on faneja, jotka tekevät parempia elokuvia kuin elokuva-ammattilaiset. Harry Potterin ympärille luodaan omia maailmoja. Musiikkia tehdään ja levitetään verkossa. Virallinen kulttuuripolitiikka ei huomioi suomalaista rap-musiikkia, Rehn muistuttaa.

Hänen mielestään nämä asiat täytyy ottaa vakavasti. Ne ovat nuorisolle kulttuuria, ja nuoret ovat tulevaisuuden kulttuurin käyttäjiä. Tulevaisuudessa on hylättävä ajattelu, jonka mukaan kulttuuri ja luovuus ovat tarkasti määriteltyjä asioita, joita pystytään hallinnoimaan, uskoo hän.

Talouskriisi on kulttuurille mahdollisuus

Laman Rehn näkee mahdollisuutena:

- Edellinen nousukausi osoitti, että tyhjien arvojen tuotanto, kuten kiinteistöjen arvonlisäykset, on epäonnistunut tapa rakentaa taloutta. Globaalissa taloudessa vanha teollisuuspohja on romahtamassa. Ainoa mahdollisuus on panostaa luovaan talouteen.

Alf Rehn vaatii, että elvytysrahoja käytettäisiin kulttuuriin ja luovaan talouteen, joita hän pitää taloudellisena selkärankanamme tulevaisuudessa.

- Tästäkin syystä on tärkeää miettiä, mitä on kulttuuripolitiikka nykyään, ja mikä on kulttuurin rahoituksen tila. Valintamme ratkaisee, miltä Suomen ydintalous näyttää 10 - 20 vuoden kuluttua, arvioi Rehn.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Kai Ristola