1. yle.fi
  2. Uutiset

Tornioon saatetaan rakentaa suurnavetta

Noin neljä miljoonaa euroa maksava suurnavetta työllistäisi valmistuttuaan suoraan noin 15 ihmistä.

navetat
Lehmiä navetassa
Tornioon saatetaan rakentaa tuhannen lehmän navetta.YLE / Antti Heikinmatti

Tornioon saatetaan rakentaa jättinavetta.

Kahden pohjalaisen ja kahden satakuntalaisen maatalousyrittäjän yhtiö hakee sijoituspaikkaa tuhannen lehmän suurnavetalle.

Pohjalaisten Jyri Lehtisen ja Janne Kujalan sekä satkauntalaisveljesten Jyri ja Lauri Matintalon muodostama yhtiö on etsinyt yhteistyökumppaneita eri puolilta Pohjois- ja Itä-Suomea. Suurnavettahankkeen vetäjät ovat hakeneet yhteistyökumppaneita Torniosta ja lähialueilta.

Toteutuakseen navettayrittäjien olisi tehtävä sopimuksia viljelijöiden kanssa lietelannan levityksestä ja rehun toimituksesta. Yhteistyökumppaneilta täytyy löytyä peltoalaa vähintään tuhat hehtaaria.

- Tornion maataloussihteeri Matti Lankilan kanssa olemme tutkineet karttoja. Torniosta ja lähiseudulta löytyy helposti 1000-2000 hehtaaria peltoja, Lauri Matintalo sanoo potentiaalisista kumppaneista.

Vaakakuppia Tornion suuntaan painaa myös se, että läheisyydestä löytyy tarvittavaa työvoimaa.

15 uutta työpaikkaa

- Etelämpänä on suuria sikatiloja perustettu kauemmaksi asutuskeskuksista. NIissä työvoiman saanti on osoittatunut ongelmalliseksi, Matintalo kertoo.

Suurnavetalla on merkittävä vaikutus työllistäjänä. Tuhannen eläimen maitotila työllistäisi suoraan noin 15 ihmistä.

- Yleisten laskelmien mukaan yksi lehmä vaatii vuodessa 30 tunnin työpanoksen. Eli tuhat eläintä vaatii noin 30 000 työtuntia, Lauri Matintalo laskee.

Koko suurnavetan henkilökunta on tarkoitus palkata ulkopuolelta. Lisäksi lannan ja rehun kuljetus työllistävät urakoitsijoita.

Suuryksikössä rakentamiskustannukset pienenevät Lauri Matintalon mukaan merkittävästi.

- Noin 70 eläimen navetoissa kustannus on voinut olla yli 10 000 euroa lehmäpaikkaa kohden. Tässä suunnitelmassa lehmäpaikan hinnaksi on laskettu neljä tuhatta euroa, hän kertoo

Säästöä syntyy muun muassa siitä, että robottilypsijöiden tehot saadaan paremmin hyödynnettyä.

- Jokaiseen yksikköön on tarkoitus tulla neljä lypsyrobottia. Mikäli yksi roboteista on rikki, ei sen korjaamisella ole hirvittävää hoppua. Omalle henkilökunnalle on tarkoitus antaa huoltokoulutusta. Varaosia täytyy olla tilalla normaalia enemmän, Lauri Matintalo sanoo.

Matintalo myöntää, että myös Pohjois- ja Itä-Suomen muuta maata paremmilla maataloustuilla on merkityksensä.

- Eteläisemmässä Suomessa on paljon suuria sika- ja lintukarjatiloja eikä sieltä löydy helposti tarvittavia tuhannen hehtaarin peltoaloja. Voi sanoa, että etelän pellot ovat jo täynnä lantaa, Lauri Matintalo muotoilee.

Päätös neljän miljoonan euron hintaisen navetan sijoituspaikasta tehdään tämän vuoden aikana.

Lähteet: YLE Perämeri

Lue seuraavaksi