Rukan latu sai pääministerin liukastumaan - kuka hyötyy?

Kansaa kuohuttavan eläkeiän nostopäätöksen syntyhistoria on saanut jo liki myyttiset mittasuhteet. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi idean kirkastuneen hiihtolomalla Rukan hohtavilla hangilla. Lausahdus on saanut laajalti julkisuutta, ja vaikka pääministeri myöhemmin kiirehti korjaamaan tarinaa, oli legenda jo syntynyt, ja viestintävahinko tapahtunut.

talous
Pääminiteri Matti Vanhanen (kesk.)
YLE / Touko Yrttimaa

Politiikan tutkijan mukaan Vanhanen toimi ajattelemattomasti vakavassa asiassa, ja se syö hallituspuolueiden, etenkin keskustan suosiota. Perussuomalaisten ja nukkuvien puolueen kannatus saattaa puolestaan kasvaa.

Tutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turun yliopistolta kummeksuu Vanhasen ajattelemattomuutta. Hän ei ymmärrä, mitä pääministeri lausahduksellaan tavoitteli, ja pitää sitä vakavana tiedotuslipsahduksena. Jos tarkoitus oli pehmentää päätöksen saamaa vastaanottoa, pieleen meni.

- Jos jatkumon toisessa päässä on käsitys siitä, että suuret päätökset tehdään komiteoissa pitkän valmistelun jälkeen, ja toisessa ääripäässä ajatus siitä, että vakavia päätöksiä tehdään keveästi ja nopeasti, niin ei tämä nyt näytä Matti Vanhasen imagoa ainakaan parantavan, toteaa Railo.

Kansalle saattaa pääministerin sanoista jäädä se käsitys, että suomalaisia koskevia tärkeitä päätöksiä sorvataan kevein perustein, hetken mielenjohteesta, valmistelematta ja muita osapuolia kuulematta. Railon mukaan tämä helposti vankistaa Vanhasesta jo syntynyttä mielikuvaa hieman etäisenä, ylimielisenä ja itsevaltaisena päättäjänä, ja sellaisenaan murentaa Vanhasen julkikuvaa entisestään.

Media onkin juhlinut Railon mukaan Vanhasen lausahduksella.

- Tiedotusvälineissä on suorastaan herkuteltu tällä mielikuvalla, että Matti Vanhanen tekee tällaisia tärkeitä päätöksiä näin nopeasti ja kevein perustein. Korjausyritykset Rukan hohtavista hangista eivät selvästikään ole menneet läpi julkisuudessa.

Osaako oppositio korjata pisteet kotiin?

Oppositiollekin pääministeri tuli taitamattomuuttaan ojentaneeksi astalon kouraan.

Välikysymystä sorvaava oppositio on tutkija Erkka Railon mukaan osannut hyödyntää tilanteen valjastamalla kansan syvissä riveissä kytevän kiukun ja kannustamalla mukaan varsinaiseen kansanliikkeeseen.

- Kansanliikkeen lietsominen on selvä yritys valjastaa ihmisten negatiiviset mielipiteet eläkeuudistuksesta oman kannatuksen kasvattamiseen. Hallituksen politiikkaa vastustavien toivotaan siirtyvän demarien leiriin.

Tutkija Erkka Railo pitää tätä taitavana politikointina, mutta toteaa samaan hengenvetoon vahvojen ay-kytkentöjen olevan ainakin pieni uhka puheenjohtaja Jutta Urpilaisen haaveille SDP:n kannatuskäyrien kääntymisestä nousuun.

- Ammattiyhdistysliike on saanut tässä niin merkittävän roolin, että syystä tai toisesta Lauri Ihalainen on nostettu enemmän esille kuin Jutta Urpilainen. Täytyy vielä tarkkailla, miten tilanne kehittyy. Itseäni kiinnostaa, onnistuuko Urpilainen kääntämään tämän henkilökohtaiseksi kannatuksen kohotukseksi, ja se on aikalailla kohtalonkysymys SDP:lle, toteaa Railo.

Toinen asia Railon mukaan on, että nyt syntynyt vahva EI-liike kantaa vain tiettyyn pisteeseen asti, eikä edelleenkään ole nähty selkeitä vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.

- Niitä täytyy löytyä; muuten demareiden kannatus ei lähde selkeään ja pysyvään nousuun. Kyllä tämäntapainen taitamattomuus hallituksen puolelta siivittää SDP:n kannatuslukuja nousuun, mutta kantaako se seuraaviin vaaleihin kahden vuoden päähän? Siihen vaikuttaa olennaisesti se, pystyykö SDP tarjoamaan uskottavan vaihtoehdon hallituksen nykypolitiikalle.

Kokoomus syrjässä myrskyn silmästä

Tutkija Erkka Railo uskoo eläkekiistan syövän vääjämättä hallituksen, ja etenkin Keskustan kannatusta.

Hän ihmettelee pääministeri Matti Vanhasen mediataitoja myös siksi, että tämä ottaa kaavaillun uudistuksen läpiviemisen kokonaan Keskustan niskoille julkisuudessa, ja tyytyy tilanteessa olemaan yksin myrskyn silmässä.

- Kokoomus päästetään taas kuin koira veräjästä. Tässä on muodostumassa asetelma pääministeri vastaan ammattiyhdistysliike ja SDP; missä Katainen on?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) pitäisi Railon mielestä saada myöskin ottamaan selkeästi kantaa joko eläkeuudistuksen puolesta tai vastaan. Katainen kommentoi kiistaa ensimmäistä kertaa lomansa jälkeen vasta perjantaina kehottaen kaikkia osapuolia laittamaan jäitä hattuun, ja vakuutti hallituksen linjauksen syntyneen vankan harkinnan jälkeen.

- Olen aivan varma, että Katainen pitää tarkoituksellisesti hajurakoa pääministeriin. Osin se juuri on Kokoomuksen kohonneiden kannatuslukujen taustalla. Asetelma on tuttu mm. Lääkelaitoksen siirron aiheuttamasta kuohunnasta; Katainen ei varmasti vastustanut työpaikkojen siirtoa omalle äänestysalueelleen, mutta hän ei joutunut julkisesti vastuuseen laitoksen siirrosta, pohtii Railo.

Vaihtoehdottomuus saa protestoimaan tai passivoitumaan

Jos eläkekiista nakertaa keskustan kannatuslukuja, ja jos demaritkaan eivät voi olla varmoja omasta nousustaan, niin kuka kerää poliittisen hyödyn kannatuslukupörsseissä?

Tutkija Erkka Railo ounastelee suosiomuutosten päätyvän jo tutuiksi käyneisiin osoitteisiin.

- Viimeisen vuoden tai kahden ajan, tai pidempäänkin suomalaisessa politiikassa vallinnut vaihtoehdottomuus lisää protestipuolueiden kuten perussuomalaisten kannatusta, ja toisaalta voi passivoittaa ihmisiä, eli äänestysaktiivisuus saattaa jälleen laskea.

- Mielestäni tässä on tietty uhka kehittymässä: kun ei ole selkeitä vaihtoehtoja esimerkiksi talouspolitiikalle, niin ihmiset passivoituvat, tai äänestävät esimerkiksi perussuomalaisia, vaikka puolue ei ole juurikaan esitellyt minkäänlaista talouspolitiikkaa.

Erkka Railo viittaa taannoiseen mielipidetiedusteluun, jossa kysyttiin millä puolueella on vastaajien mielestä uskottava talouspolitiikka. Perussuomalaiset pärjäsivät kyselyssä jopa SDP:tä paremmin.

- Sehän on ihan älytön tilanne, koska eivät perussuomalaiset ole mitään talouspolitiikkaa suurestikaan esitelleet, mutta se kertoo siitä, mihin ihmiset panevat uskonsa. Poliittista vaihtoehtoa haetaan mielestäni aika kummallisista suunnista.

Lähteet: Jouni Koutonen / YLE Turku