Sara halusi museoon ihmisiä

Sara Hildénin taidemuseo vietti 30-vuotisjuhlaansa avoimin ovin sunnuntaina. Juhlavuoden ensimmäisessä näyttelyssä esittäytyy amerikkalainen Alex Katz.

Alex Katz
Alex Katzin näyttely Sara Hildénin taidemuseossa.
YLE / Antti Eintola

Museon sydän on tamperelaisen liikenaisen Sara Hildénin taidekokoelma. Hänen jälkeensä säätiön kokoelmaa on kartutettu niin, että siinä on nykyään jo noin neljä ja puoli tuhatta teosta.

Juhlavuoden aikana museossa järjestetään kolme näyttelyä, ja niistä ensimmäisenä talon molemmat kerrokset täyttää amerikkalainen Alex Katz.

Katsoja tekee taiteen

Museoon toivotaan mahdollisimman paljon väkeä myös juhlavuonna. Museosihteeri Matliisa Lehtinen sanoo, että myös Sara Hildén itse olisi halunnut niin.

- Sara Hildén tahtoi museon sellaiselle paikalle, jossa liikkuu paljon ihmisiä. Katsojahan se tekee taiteen niin, että taide saa merkityksensä. Tämän vuoksi päätimme viettää museon 30-vuotisjuhlaa yleisön kanssa. Niinpä Alex Katzin näyttelyyn on avoimet ovet koko päivän sunnuntaina 15. maaliskuuta, kertoo Matliisa Lehtinen.

Katz haluaa tehdä kauniita kuvia. Mies on ollut haluton vastaamaan kysymykseen, miten hänen taiteensa oli muuttunut vuosien varrella. Hän sanoo mieluiten "vain" maalanneensa kauniita kuvia.

- Nämä ovat mielenkiintoisia ja hienoja kuvia. Katz korosti, että hänelle itselleen on tärkeintä että kuvat ovat esteettisiä niin, että niitä on kaunis katsella, sanoo museosihteeri Matliisa Lehtinen.

Sara Hildénin tunnisti Katzin jo 70-luvulla

Alex Katz syntyi New Yorkin Brooklynissa vuonna 1927. Hänen vanhempansa olivat Venäjältä Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.

Katz piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 1954. Kolme vuotta myöhemmin hän maalasi ensimmäisen muotokuvan Adasta, josta seuraavana vuonna tuli hänen vaimonsa. Tämän jälkeen Ada ja heidän poikansa Vincent pääsivät usein taiteilijan malleiksi.

Katz maalasi yleensäkin mielellään ihmisiä, usein esimerkiksi coctail-kutsuilla tai rannalla.

Museon omissa kokoelmissa on kaksi Katzin teosta, joista "Hymyilevä Vincent" ja "Unikko". Tamperelainen taiteenkeräilijä tunnisti niiden arvon varhain: hän hankki ne omiin kokoelmiinsa 1970-luvun alkupuolella eli vuosia ennen Sara Hildénin museon perustamista.

Lähteet: YLE Tampere / Reija Grönroos