Oskar Schindlerin tehdas museoksi

Krakovassa Puolassa on avattu museoksi Oskar Schindlerin emalitehdas, jonka juutalaiset pakkotyöläiset hän pelasti natsien vainoilta. Schindler pelasti kuolemalta noin 1 200 juutalaista.

kulttuuri
Nimilistoja joiden uskotaan olevan peräisin Oskar Schindlerin tehtaalta.
AP Graphics Bank

Sunnuntaina museossa avattiin ensimmäinen näyttely, joka kertoo yrityksen historiasta ja Schindleristä, kertoo Puolan uutistoimisto PAP.

Syyskuussa museossa avataan natsimiehityksen aikaisesta Krakovasta ja juutalaisten joukkomurhasta kertova pysyvä näyttely. Tehdasmuseo on osa Krakovan historiallista museota.

Natsien miehitettyä Puolan vuonna 1939 Schindler hankki itselleen juutalaisomistuksessa olleen tehtaan ja antoi sen nimeksi Deutsche Emaillewaren-Fabrik.

Hyvät suhteet natsimiehittäjiin luonut Schindler otti tehtaaseensa juutalaista pakkotyövoimaa ja hankki tehtaallaan miljoonaomaisuuden.

Schindler kuitenkin alkoi suojella juutalaisia työntekijöitään natsimiehittäjien raakuuksilta. Kun natsit tyhjensivät syyskuussa 1944 Krakovan gheton ja siirsivät juutalaiset Plaszowin työleirille, Schindler antoi työläisensä pelastaakseen Plaszowin komentajalle nimilistan juutalaisista, jotka hän sanoi haluavansa ottaa työvoimaksi uuteen ammustehtaaseensa Brünnlitziin Tshekkoslovakiaan.

Kaikkiaan Schindler pelasti kuolemalta noin 1 200 juutalaista.

Juutalaisten joukkomurhan muistomuseo Yad Vashem myönsi Schindlerille vuonna 1962 Kansojen Oikeamielisen arvonimen ensimmäisenä saksalaisena.

Oskar Schindler kuoli Frankfurtissa lokakuussa 1974. Hänet on haudattu oman toivomuksensa mukaan Jerusalemin katoliselle hautausmaalle.

Kansainväliseen kuuluisuuteen Schindlerin nosti Steven Spielbergin ohjaama elokuva Schindlerin lista vuodelta 1993.

Lähteet: DPA