Väitös: Saamen lainasanoja runsaasti Suomessa

Saamenkiestä on lainattu paljon sanoja koko Suomen ja Karjalan alueelle, todetaan filosofian maisteri Ante Aikion tutkimuksessa. Aikio väittelee Oulun yliopistossa perjantaina.

saamelaiset
Saamelainen noitarumpu
Juha-Pekka Inkinen/YLE

Saamenkielisiä lainasanoja esiintyy runsaasti koko Suomen ja Karjalan alueella, todetaan Oulun yliopistossa perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassa. Filosofian maisteri Ante Aikio toteaa, että jotkut saamelaisista sanoista, kuten kahlata, kenttä ja nuotio ovat päätyneet suomen yleiskieleenkin. Vielä enemmän saamelaisperäisiä sanoja esiintyy paikallisissa murteissa.

Lainasanoista erottuu selviä ryhmiä, kuten esimerkiksi hiihtoon ja käsityöhön liittyviä termejä. Kieli kertoo näin, että saamelaisten vaikutus näillä kulttuurin aloilla on ollut suuri. Monien lainojen merkitys on kielteissävyinen. Tällaisia sonoja ovat muun muassa "anastaa", "ronkkia", "puoska" ja "kakara". "Kurki" -sanan merkitys on negatiivinen, kun se yhdistetään sanontaan "paha kurki". Tutkijan mukaan negatiivisten sanojen omaksuminen saamen kielestä heijastanee sitä, millaisena suomalaiset ovat saamelaiset nähneet.

Tulokset vahvistavat aiemminkin tiedossa olleen käsityksen että saamelaiset ovat asuneet menneisyydessä nykyistä huomattavasti laajemmalla alueella, jopa eteläisimmässä Suomessa asti. Suomalainen maanviljelykulttuuri syrjäytti sittemmin saamelaisen vuodenkiertoon perustuneen luontaistalouskulttuurin.

Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty käsittelemään suomen kielen vaikutuksia saameen. Vaikka suomen pohjoisimpien murteiden saamelaisvaikutteet ovat olleet tiedossa, ei ole juuri tutkittu sitä, millaisia jälkiä Keski- ja Etelä-Suomessa vielä äskettäin puhutut saamen kielet ovat jättäneet eteläisempiin suomen ja karjalan murteisiin.

Saamen kielen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The Saami Loanwords in Finnish and Karelian (Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä). Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa työskentelevän Aikion vastaväittäjänä toimii professori Ulla-Maija Kulonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Sammallahti.

Lähteet: YLE Oulu