Isättömyys jättää aukon lapsen sisimpään

Suomessa kasvaa kymmeniätuhansia isättömiä lapsia. Isättömyys vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin, ja pahimmillaan se johtaa moniin ongelmiin kuten aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Kotimaa
Pieni lapsi seisoo ulkona teiden risteyksessä.
YLE / Pekka Kauranen

Lapsi saattaa joutua kasvamaan ilman isää eri syistä. Osissa tapauksia isä saattaa kuolla, tai sitten erkaantua lapsen elämästä esimerkiksi avioeron seurauksena. Joskus edes äiti ei tiedä, kuka isä on.

YLEn Aamu-TV:ssä vieraillut psykologi Virpi Lahtiharju Lastensuojelun keskusliitosta painottaakin, että isyys kannattaa aina selvittää.

- Isä on korvaamaton ja ainutlaatuinen, eikä hänen olemassaoloaan voi kieltää tai unohtaa. Tämän takia isä-asia pitää käsitellä, oli hän läsnä lapsen elämässä tai ei. Lapsen elämään voi muuten jäädä valtava aukko, minkä seurauksia ei voida etukäteen takasti ennustaa. Isätön lapsi altistuu Lahtiharjun mukaan kaveripiirissä esimerkiksi rankalle kiusaamiselle.

- Mikä onkaan pahempaa kuin sanoa toiselle, että sinulla ei ole edes isää tai sinun isäsi ei ole sinun oikea isäsi. Kiusaamisesta seuraava paha olo purkautuu sitten eri tavoin, esimerkiksi aggressioina tai sulkeutumisena, joka voi paljon myöhemmin purkautua pahimmillaan jopa hirmutekoina.

Lapsi voi jäädä käytännössä isättömäksi esimerkiksi vaikean avioeron seurauksena. Eroavalla parilla on valtava työ edessään eroon liittyvien asioiden järjestämiseksi, ja joskus riitaisissa erotilanteissa isä jopa hylkää lapsen.

- Parisuhteesta voi erota, mutta ei vanhemmuudesta. Silti usein käy niin, että kipeä parisuhde sekoittuu vanhemmuuteen. Yhteistyön tekeminen henkilön kanssa, jota ei edes halua nähdä, on vaikeaa, Lahtiharju sanoo.

Laki ei takaa lapselle oikeutta tavata isää

Vanhempaa ei voida velvoittaa lain mukaan tapaamaan lastaan. Taustalla on ajatus lapsen parhaasta; jos isä tai äiti ei halua tavata lastaan, tapaamiseen ei ole syytä pakottaa, sillä tapaamistilanteen täytyisi olla lapselle myönteinen kokemus. Sitä vastoin vanhempi voi vaatia oikeudessa lapsensa tapaamisoikeutta.

- Tämä on tarpeen, sillä on esimerkiksi erotilanteita, joissa äiti haluaa vaikeuttaa isän ja lapsen tapaamista. Äiti ei osaa näissä tilanteissa ajatella asiaa laajemmin, vaan purkaa pahaa oloaan kieltämällä isää tapaamasta lasta, psykologi Virpi Lahtiharju kertoo.

Mikä sitten on isän rooli lapsen elämässä? Pelkkä isän olemassaolo on lapselle tärkeää, sanoo Lahtiharju. Äidillä ja isällä on lapsen elämässä omat roolinsa.

- Kärjistäen isä on se, joka rohkaisee lasta kehittymään, äiti taas huolehtii tunnepuolesta. Sanotaan, että äidiltään lapsi oppii hymyilemisen taidon, mutta isältään hän oppii sanomaan lauseen tämän perässä, Lahtiharju kuvailee.

Joskus lapsen elämässä biologisen isän tilalla on joku toinen aikuinen mies. Lahtiharjun mukaan isäpuoli tai joku muu isän roolin ottava mies voi jossain määrin täyttää isän aukon lapsen elämässä, mutta biologisen isän rakkautta häneltä ei saa.

- Elämä ei silti pääty siihen ja lapsella on mahdollisuudet hyvään elämään myös ilman biologista isää, Lahtiharju sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset