Tähtihetki: Kevytkenkäinen

Tähtihetken kriitikot eivät arvosta 30-luvun Englantiin sijoittuvaa komediaa korkealle. Satu Linnapuomin mukaan Kevytkenkäisessä on hyvätkin hetkensä, vaikka elokuva jättääkin katsojan lopuksi tyhjin käsin. Tarmo Poussun mukaan elokuvassa ainoastaan haaskataan hyvän tekijätiimin lahjoja.

Linnapuomi: Elokuva ei eten minnekään

Kevytkenkäinen on hilpeä ja veikeä elokuva, vaikka se käsitteleekin halua elää omana itsenään ja sopeutumattomuutta yhteisön asettamiin normeihin. Elokuva on pullollaan hykerryttävän hauskoja pieniä yksityiskohtia sekä mustan huumorin puolelle taipuvia kohtauksia, kuten eräs pieleen mennyt can can -tanssi tai perheen pienen koiran kova kohtalo.

Elokuvan säteilevä tähti on ihastuttava Jessica Biel joka esittää valloittavasti päähenkilöä, Laritaa. Erinomaiset roolisuoritukset tekevät myös sulhon äiti ja isä, Kristin Scott Thomas ja Colin Firth. Firthin henkilö, herra Whittaker, on yksi elokuvan kiinnostavimmista. Sodan käynyt, vaimonsa juonien ja julkisisvun läpi näkevä mies on jäänyt perheensä pariin, moottoripyöräänsä kiillottelemaan. Hän on aidosti ilahtunut Laritan tuomista raikkaista tuulahduksista sovinnaisuuden tyyssijaan.

1930-luvun Englannissa, vanhassa sukukartanossa, fasadeita pidetään pystyssä hinnalla millä hyvänsä, erilaisuutta paheksutaan, suoraan ei saa sanoa mitään. Henkilöiden välillä on kovaa kahnausta. Näistä aineksista on onnistuttu kokoamaan viihdyttävä kokonaisuus, jonka kuvauksessa ja leikkauksessa on leikkisää vauhtia. Mutta lopultakaan elokuva ei oikein etene minnekään. Etenkin sen keskivaiheilla tuntuu, kuin sama levy olisi jäänyt pyörimään. Ja lopussa olo on vähän mitäänsanomaton: tässäkö tämä nyt sitten oli?

Satu Linnapuomi

Poussu: Tekopirteää retroilua

Kevytkenkäinen pohjautuu nokkelan dialogin ja purevan huumorin taiturina muistetun Noël Cowardin näytelmään. Sen pääosissa on Kristin Scott Thomasin ja Colin Firthin kaltaisia luonnenäyttelijöitä. Sen ohjauksesta vastaa hurmaavan Priscilla – aavikon kuningatar -leffan tekijänä tunnettu Stephan Elliott.

Näistä lähtökohdista katsojalla on lupa odottaa vähintäänkin ammattitaitoista viihdettä. Vaan moiset odotukset Kevytkenkäinen pettää juuri niin huolettomasti kuin sen nimi antaa ymmärtää.

Elokuvan parhaasta roolityöstä vastaa yllättäen Jessica Biel. Hän esittää pirtsakkaasti kilpa-autoilua harrastavaa amerikkalaisnaista, joka saapuu vastavihityn aviomiehensä (Ben Barnes) kanssa vierailulle jälkimmäisen muhkeaan sukukartanoon Englannin maaseudulla. Miehen aristrokraattinen äiti (Scott Thomas) antaa onnenonkijana pitämälleen miniälle jäätävän vastaanoton. Perheen syrjäänvetäytyvä isä (Firth) puolestaan näkee omapäisessä nuorikossa hengenheimolaisensa.

Lupaavasta asetelmasta ei kehity sen paremmin hersyvää komediaa kuin purevaa satiiria. Puhelias, mutta paikoillaan polkeva leffa haaskaa energiansa tyhjänpäiväiseen touhotukseen ja tekopirteään retroiluun. Sen karikatyyrinomaiset henkilöt eivät hetkeäkään tunnu oikeilta 1920-luvun ihmisiltä, vaan periodipukuihin sonnustautuneilta nykypäivän näyttelijöiltä.

Elokuvan lopetus on sekä ennalta arvattava että tyystin epäuskottava.

Tarmo Poussu