Virpominen on karjalainen perinne

Palmusunnuntaina kiertävät taas pienet virpojat värikkäine vitsoineen ja saavat palkaksi suklaamunia tai jopa rahaa. Virpomisperinteen synnyinseudulla Karjalassa palkka maksettiin vasta pääsiäisenä ja pajunoksan koristeet tehtiin esimerkiksi sanomalehtipaperista.

Kotimaa
Derrick Frilund / YLE

Rajan taakse jääneessä Lavansaaressa syntynyt 76-vuotias Maija Mäkynen kiertää nykyään opettamassa nuoremmille, kuinka virpomisvitsoja tehtiin hänen lapsuudessaan.

Pajunoksan kolme haaraa koristeltiin kaikki samalla tavalla, esimerkiksi värikkäillä nauhoilla, sanomalehtisuikaleista muotoilluilla kukilla tai karamellipaperista taivutetuilla perhosilla.

-Karamellipaperia sanottiin siihen aikaan settipaperiksi.

Nykyään Kotkassa asuva Maija Mäkynen kertoo, että virpomavitsassa on aina kolme haaraa.

-Isä, poika ja Pyhä Henki. Niin minulle opetti aikoinaan piispa Johannes. Ortodoksiperinteen mukaan vitsat siunattiin lauantai-iltana kirkossa ja palmusunnuntaina mentiin virpomaan, muistelee Maija Mäkynen.

Virpoja sai palkan pääsiäisaamuna

Virpomisperinne levisi Karjalasta evakkojen mukana muualle Suomeen ja on nykyään sekoittunut länsisuomalaiseen trulliperinteeseen.

Maija Mäkysen lapsuudessa virpojat eivät siis kulkeneet noidiksi pukeutuneina vaan tavallisissa vaatteissa käytiin virpomassa perheenjäseniä tai naapureita ja muuten tuttuja. Ventovieraiden ovia ei kolkuteltu, niin kuin nykyään on tapana. Palkkakin saatiin vasta viikon päästä.

- Ei sunnuntaina virvottaessa mitään makeisia saatu. Pääsiäisaamuna sitten saatiin mitä milloinkin: pullaa, kananmunia, karamellia. Tai saattoi sattua niinkin, että virpomassa käynyt köyhä pieni poika sai paita- tai housukankaan.

Ennen vanhaan ja vielä sodan jälkeenkin, kun lapset olivat käyneet isossa talossa virpomassa, siellä saatettiin sanoa, että isä sais tulla käymään.

- Pääsiäisaamuna isä sai sitten vehnää tai ruista pääsiäislahjana. Se oli tavallaan sosiaaliapua.

Täti ja mummo opettivat Maija Mäkysen aikoinaan virpomaan. Nyt hän opettaa perinnettä nuoremmille.

Hän ei oikein pidä siitä, että virpomassa käydään noidaksi pukeutuneena.

- Kaksi eri perinnettä saisivat olla erillään, sanoo Maija Mäkynen.

Lähteet: YLE Uutiset