1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kiina teloitti kaksi uiguuria elokuun levottomuuksien takia

Kiina on teloittanut kaksi uiguurivähemmistöön kuulunutta miestä läntisellä Xinjiangin alueella. Miehet tuomittiin ennen elokuun Pekingin olympialaisia tehdystä hyökkäyksestä.

Saksalainen mielenosoittaja vaati vapautta ja demokratiaa uiguureille Kiinan Berliinin lähetystön edessä elokuussa 2008. Kuva: EPA / Klaus-Dietmar Gabbert

Tuomioistuimen mukaan miehet olivat syyllisiä Kashgarin kaupungin poliisiasemalle tehtyy iskuun, jossa kuoli 17 ihmistä. Kiinan valtiollisten tiedotusvälineiden mukaan elokuun 4. päivänä hyökkääjät ajoivat kuorma-auton keskelle aamulenkillä ollutta poliisiryhmää jatkoivat hyökkäystään räjähteiden, kotitekoisten tuliaseiden ja veitsien avulla. Keitaan yhteyteen rakennettu Kashgar sijaitsee historiallisen Silkkitien varrella.

Hyökkäys oli pahin Xinjiangissa vuosiin. Separatistien uskottiin tavoitelleen lisähuomiota ajoittamalla iskunsa juuri ennen Pekingin olympialaisten alkua. Kashgarin kaupungin tuomioistuimen mukaan hyökkäyksen tarkoitus oli nimenomaan sabotoida olympialaisia.

Keskiviikkona Kiina ilmoitti teloittaneensa kaksi ihmistä liittyen Tiibetin pääkaupungin Lhasan viimevuotisiin mellakoihin. Kiinan turvallisuusjoukkojen kovat otteet tiibetiläismielenosoittajia vastaan johtivat maailmalla mielenosoituksiin, jotka useaan otteeseen keskeyttivät olympiasoihdun kantamisen kohti Pekingiä.

Afganistanin ja Pakistanin naapurissa sijaitsevalla Xinjiangin alueella asuu noin 8,3 miljoonaa turkkilaisperäistä kieltä puhuvaa uiguuria, joista enemmistö on muslimeja.

Monet uiguurit suhtautuvat kriittisesti Kiinan keskusvaltaan ja valtaväestön Han-kiinalaisten muuttoliikkeeseen alueelle. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan uiguurien sorto pahentui viime vuonna ja islamin harjoittamista alueella kontrolloidaan tiukasti.

Kiina pitää itsenäistä Itä-Turkestanin valtiota tavoittelevia uiguureja yhtenä maan pahimmista turvallisuusuhkista. Ihmisoikeusjärjestöjen ja uiguuriaktivistien mukaan Kiina liioittelee uhkaa perustellakseen kovaotteisia toimiaan.

Kun Kiinan keskusvallan ote alueesta 1930- ja 40-luvuilla oli heikko, Xinjiangissa perustettiin kahteen otteeseen lyhytikäiseksi jäänyt Itä-Turkestanin tasavalta.

60 vuotta sitten Kiinan kansanarmeija otti Xinjiangin alueen hallintaansa, mitä virallinen Kiina kutsuu vapauttamiseksi mutta monet uiguurit pitävät miehityksenä.