Sharonia ei aseteta syytteeseen joukkomurhasta

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Belgialainen vetoomustuomioistuin on hylännyt Israelin pääministeriä Ariel Sharonia vastaan nostetun kanteen osallisuudesta joukkomurhaan.

Oikeuden mukaan Sharonia ei voida haastaa oikeuteen 20 vuotta sitten tapahtuneista joukkomurhista Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä, koska hän ei ole Belgiassa vastaamassa syytteisiin.

Sharon toimi Israelin puolustusministerinä, kun Israelin tukemat libanonilaistaistelijat vuonna 1982 tappoivat satoja pakolaisia Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä. Israelin miehittämillä leireillä kuoli eri arvioiden mukaan 800 - 2 000 palestiinalaista.

Seuraavana vuonna israelilainen tutkimuskomitea totesi hänen olevan välillisesti vastuussa tapahtumista. Kanteen Sharonia vastaan Belgiassa nosti 23 leireiltä selviytynyttä palestiinalaista. Asian rikosoikeudellinen tutkinta Israelissa keskeytettiin siihen asti, kunnes Belgiassa tehdään asiasta päätös.

Kanteen nostaneet palestiinalaiset aikovat valittaa päätöksestä Belgian korkeimpaan oikeuteen.

Porsaanreikä ihmisoikeuslaissa

Vetoomustuomioistuimen päätös on isku Belgian ihmisoikeuslaille, jonka mukaan maassa voidaan haastaa oikeuteen minkä maan kansalainen tahansa, jos häntä epäillään sotarikoksista, myös riippumatta siitä missä rikokset on tehty.

Sharonin vapauttavaa päätöstä ennakoi alkuvuodesta sotarikoksista syytetyn entisen kongolaisen ministerin Yerodia Aboulaye Ndombasin tapaus. Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti helmikuussa, ettei Ndombasia vastaan voida nostaa Belgiassa syytettä diplomaattisen koskemattomuuden vuoksi.

Kaksi kuukautta myöhemmin myös Brysselin vetoomustuomioistuin hylkäsi Ndombasia vastaan nostetun syytteen, koska tämä ei oleskellut Belgiassa.

Kaksi belgialaista senaattoria on ilmoittanut, että aikovat viedä senaattiin muutosesityksen, jolla tämä lain "porsaanreikä" tukittaisiin.

Harmaita hiuksia Belgian hallitukselle

Yleismaailmaallisen tuomiovaltaan oikeuttava ihmisoikeuslaki on aiheuttanut Belgian hallitukselle harmaita hiuksia ja mm. rasittanut suhteita Israelin kanssa.

Vuodesta 1993 alkaen kaikki Belgian oikeusistuimet ovat saaneet käsitellä sotarikollisia vastaan nostettuja syytteitä riippumatta siitä, missä väitetyt rikokset on tehty.

Vuonna 1999 lakia laajennettiin koskemaan myös kansanmurhaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia. Samalla päätettiin myös poistaa syytettyjen mahdollinen diplomaattinen suoja.

Laki koskee ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia kuten murhaa, tuhoamista, kansan karkottamista, vapaudenriistoa, kidutusta, raiskausta, sukupuolista orjuuttamista, prostituutioon pakottamista, pakkosterilisaatiota tai muuta sukupuolisen väkivallan muotoa sekä jonkin tietyn ryhmän vainoamistapoliittisten, rodullisten, etnisten, kulttuuristen, uskonnollisten tai seksuaalisten syiden tähden.

Lain perusteella oikeuteen on haastettu seuraavat mm. presidentit: Mauritanian Maaouya ould Sid'Ahmed Taya, Kuuban Fidel Castro, palestiinalaisten Jasser Arafat, Norsunluurannikon Laurent Gbagbo, Irakin Saddam Hussein, Ruandan Paul Kagame ja Burundin Pierre Buyoya.

Reuters, AP, STT