Verta, hikeä ja kyyneleitä

Vaikka suomalaisen musiikin noste maailmalla on ollut viime vuosina hurjaa, erityisen helposti tai nopeasti menestys ei ole tullut, sanoo musiikkialaa pitkään seurannut Nöjesguiden-lehden päätoimittaja Antti Isokangas.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Musiikkia tehdään kansainvälinen ura mielessä kansainvälisten levy-yhtiöiden valtavien markkinointikoneistojen suojissa, joten on selvää, että jossain vaiheessa suomalainenkin yhtye saavuttaa mainetta maailmalla.

Isokankaan mukaan suomalaisille menestyjille on tyypillistä se, että suurin osa niistä edustaa maailman mittakaavassa marginaalisempaa musiikkia, metallia. Suomessa kun on pitkät perinteet metallimusiikin tekemisessä, ja moni raskasta rokkia soittava yhtye on saavuttanut ainakin kulttisuosiota jo ennen suuria menestyjiämme. Pohjatyötä on siis tehty vuosikausia.

Edellä mainitut HIM, Rasmus ja Nightwish ehtivät tahkota suomalaisia keikkapaikkoja vuosikausia, ennen kuin kokivat edes pientä menestystä ulkomailla.

Nightwishin ja HIM:in menestyksen salaisuus on ennen kaikkea hurjassa keikkailussa, The Rasmus onnistui puolestaan luomaan niin tarttuvan radiohitin, että kiinnostus maailmalla heräsi.

Bändit eivät myöskään ole saavuttaneet menestystään pelkästään omin avuin, vaan ovat saaneet runsaasti tukea levy-yhtiöiltään, jotka maksavat esimerkiksi bändien kiertue- ja videoidentekokuluja. Sinänsä suomalaisbändien menestykselle ei ole mitään loogista selitystä - taustalla lienee kovan työn, alan ammattimaistumisen ja oikean genren yhdistelmä.

Mutta kaikkein oleellisin lenkki yhtyeen ja maailmanvalloituksen välissä on manageri eli yhdistetty lakimies, taloudellinen neuvonantaja, henkilökohtainen avustaja ja sihteeri - sanalla sanoen äiti, joka tekee kaikkensa luotsaamansa artistin eteen.

HIM:iä ja The Rasmusta luotsaavan Seppo Vesterisen mukaan managerin tärkeimpiä tehtäviä on strateginen suunnittelu ja eri osapuolien tekemisten koordinoiminen; musiikkibisnes Suomessa on ammattimaistunut ja kaupallistunut, minkä seurauksena yhtyeetkin joutuvat tekemisiin kymmenien ihmisten kanssa niin levy-yhtiöistä kuin mediastakin.

Sinänsä kaupallistuminen ei Vesterisen mielestä ole ongelma, mutta bändin markkinointi voi aiheuttaa ongelmia, jos muusikoita revitään joka suuntaan. Musiikin tekeminenkään ei enää ole pelkkää soittamista.

Vesterinen korostaa, että bändit eivät ole tuotteita, mutta ne tekevät tuotteita, joita pitää markkinoida mahdollisimman tehokkaasti, jos menestystä halutaan saada.

Vesterinen kuitenkin kritisoi levy-yhtiöitä, jotka haluavat saada tuotteistaan mahdollisimman suuren tuoton mahdollisimman nopeasti., kun taas yhtyeen intresseissä on suosion rakentaminen mahdollisimman suureksi ja vakaaksi.

- Kulutus on nykyisin liian nopeaa, Vesterinen arvostelee.

Mia Gertsch, YLE24 Suomalaisen musiikin nousukiito (siirryt toiseen palveluun) Rakkauden lähettiläitä ja hevioopperaa (siirryt toiseen palveluun) Soitetaanko Suomi maailmankartalle? (siirryt toiseen palveluun) Bisnes on bisnestä (siirryt toiseen palveluun)